Yhden pisteen ravintola Budapestissä – Könyvbar

Mitä tulee, kun yhdistetään kirja, ruoka ja Budapest? -Loistava teemaravintola loistavassa kaupungissa.

Kaupunkilomilla meillä on muodostunut jo tavaksi perehtyä hieman paremmin kaupungin ravintolatarjontaan. Hintatason ja rahatilanteen niin salliessa, valitaan mielellään joku keskitasoa laadukkaampi ja hyvin arvosteltu paikka ja Budapestissä päädyttiin Könyv Bár & Restaurantiin Tripadvisorin listauksen kautta, jossa ravintola on ränkätty sijalle 13/2187.

Könyv Bár & Restaurant on ravintola, jossa joka toinen viikko vaihtuva teema ammennetaan valitun kirjan sisällöstä ja sitä sovelletaan raaka-aineisiin, kattaukseen ja annosten esillepanoon. Nerokasta!

Edellisten viikkojen teemakirjoina on ollut muun muassa Liisa Ihmemaassa ja Maailman ympäri 80 päivässä. Tällä hetkellä kirjainnoittajana toimii itselleni täysin tuntemattoman kirjailijan Jean-Gabriel Caussen kirja The ashtonishing power of colors.  Pikaisen googlailun jälkeen voin karkeasti sanoa kirjan käsittelevän värien vaikutuksia ihmisen kehoon, mieleen, päivittäisiin valintoihin ja käyttäytymiseen. Tässä on itseäni ainakin ihan mielettömän paljon kiinnostava aihe ja vielä kun se yhdistetään ruokapöytään on mieltymys taattu!

Ravintola sijaitsee Pestin puolella pikkaisen ydinkeskustan ulkopuolella ja itseasiassa kohtalaisen lähellä hotelliamme, mikä oli vallan mukava sattuma. Paikka pitää melkeenpä tietää, jotta sinne osaa mennä, sillä katu oli kohtalaisen hiljainen sivukatu ainakin siihen aikaan illasta, joten sattumalta tänne ei helposti eksy.

Varattiin pöytä ennakkoon ja hyvä niin, sillä paikka oli vielä kymmenen aikaan illallakin ihan täynnä. Heti sisään astuttaessamme lämmin tunnelma ryöpsähti syliin, ja jo siinä vaiheessa ajattelin että jälleen kerran on onnistuttu. Kodinomainen tunnelma kirjahyllyineen ja lukuisine kynttilöineen toivottivat meidät tervetulleiksi.

Meidät ohjattiin pöytään ja vastassa oli ihana yllätys: puuvärit ja ruokapöydän tabletteina toimiva väritystehtävä. Siis oikeasti, mielettömän siisti idea! Olin hetken ihan äimänä, sillä en ollut lukenut ravintolasta mitään etukäteen. Marko oli hoitanut ravintolan valinnan ja pöytävaraukset, ja koska meillä on ihan samanlainen maku, luotin Markoon täysin enkä kokenut, että tarvitsisin ennakkotietoa paikasti. Ja hyvä niin. Yllätykset on kivoja! Niinpä siis en tiennyt koko teema-ajatuksesta mitään vielä ravintolaan tullessanikaan.

Menua lukiessani vasta tajusin, että koko teema on tosiaan rakennettu värien ympärille. Käsittääkseni perusmenu pysyy muuttumattomana, mutta teeman mukaan vaihtelevat ruoka-annokset ovat listalla 2 viikkoa, kunnes uusi kirja valloittaa ravintolan. Valitsin teemamenusta alkuruoksi ”Painter’s paletten”.

Ruokia odotellessamme jokainen tarttui värikyniin ja vimmattu värittäminen alkoi. Vaikkei värittäminen välttämättä ruokapöydässä tunnu ajatuksena kamalan sosiaaliselta, kuului meidän pöydästä ainakin tasainen puheensorina. Ja ilokseni huomasin, että jokainen seurueestamme käytti varmasti keskivertoa vähemmän älypuhelintaan, joten sen korvikkeena värittäminen todistettiin ainakin toimivaksi.

Ruoat tulivat pöytään tovin odottelun jälkeen. Sain alkuruokani, joka nimensä veroisesti tarjoiltiin maalarin paletissa. Paletin eri koloihin oli annosteltu eri värisiä tomaatteja ja soosseja, joita sitten käytettiin dippeinä itse tehdyille tortilloille. Kaikki maistui tuoreelta, joten silmillä syömisen lisäksi makuhermot saivat vaatimaansa ärsykettä. Markon juustolautanen imailtiin myös yhdessä tuumin viimeistä juustopalaa myöden.

Pääruoat jatkoivat voittokulkuetta. Harmillisesti en itse ollut juurikaan nälkäinen, joten päädyin keittoruokaan, joka oli maistuva, mutta jäi kyllä heittämällä lampaan kareen ja lohiannoksen varjoon. Jopa minä kasvisruoan puolestapuhujana olin mielissäni lampaan mausta.  Lohiannoskin oli erittäin kaunis ja maistuva, joskin kokki ollut ehkä aavistuksen innokas suolan kanssa.

Ja mitä tulee ravintolan hintatasoon, oli se hyvinkin uskollinen kaupungin muuhun hintatasoon nähden. Alkuruokani maksoi noin 3,5 euroa ja pääruoat olivat 10 euron molemmin puolin. Markon lampaan kare taisi olla kympin paremmalla puolella, mikä tuntuu aivan naurettavalta hinnalta Suomen ravintoloihin verrattuna. Moisesta annoksesta pulittaisi varmasti täällä yli 20 euroa.

Vaikka jälkiruoat jäivätkin maistamatta vatsan vetokyvyn loputtua, oli ravintola ihan nappi valinta. Teemaravintolat ajatuksena saattavat herättää ainakin itsessäni hieman ristiriitaisia tunnelmia, mutta tässä oltiin kyllä täysin onnistuttu omanlaatuisuudellaan. Kirjateema on niin laaja, ettei se rajaa mahdollisuuksia oikeastaan juuri mitenkään. Olisikin ollut mielenkiintoista olla maistelemassa ja kokemassa, miltä esimerkiksi Harry Potter tai Liisa Ihmemaassa -teemat maistuisivat.

Ystävien kesken ollaan tehty ravintola-arvostelut helpoiksi. Pistevaihtoehtoja on 2. On nolla ja sitten on yksi. Yhden pisteen paikat ovat harvassa, sillä koko seurueen on annettava ravintolalle piste saadakseen kokonaisarvosanaksi yksi. Muutoin arvosana on nolla. Tämän paikan arvosana on selvä. Yksi piste.

Pssssst….Käy tykkäämässä Facebookissa, ja seuraamassa Instagrammissa!