Road trip Islannissa ystävien kanssa kuulostaa ihanalta. Leppoisaa matkantekoa sulassa sovussa, voidaan lauleskella iloisia yhteislauluja aamusta iltaan ja päivitellä upeita maisemia kukin vuorollaan ja kaikki yhtäaikaa. Mikäs sen parempaa? No eipä juuri mikään!
Todellisuus: Edessä seitsemän päivää ja tavoitteena ajella Islannin ympäri Land Roverilla. Raskaana olevan selkävaivaisen naisen lisäksi autoon ahdetaan 5 reissukaveria rinkkoineen. Ajopelimme istumapaikat täyttyivät viimeistä piirtoa myöden ja takakontti tungettiin kattoon asti täyteen tavaraa. Viimeinen penkkirivi oli kuin tehty lyhytjalkaiselle mieleltään ja kropaltaan taipuvaiselle henkilölle, jonka oikean puoleinen ikkuna oli sen verran suuri, että kuvankauniin Islannin maisemista saattoi hyvällä mielikuvituksella nähdä ainakin osan, ja vasemmalla puolella kaverina oli kattoon asti ulottuva kasa rinkkoja, jotka olisivat voineet kaatua niskaan hetkenä minä hyvänsä. Äkkiseltään saataa kuulostaa hiukan horrorilta, mutta miten meillä loppujen lopuksi meni?
Aluksi saatoin hiukan jännittää sitä, miten kuusi henkilöä pystyy sovittamaan mielipiteensä, nälkänsä, vessahätänsä ja kiukkunsa samaan autoon. Kuka päättää mihin mennään? Entäs jos jollain tekeekin mieli makkaraa ja toisella hampurilaista? Jos joku ei jaksa enää istua autossa sekuntiakaan ja toinen haluaa paahtaa seuraavaan pisteeseen viipymättä. Entä, jos joku menettää totaalisesti hermonsa reissuremmiin?
Meidän road trip Islannissa alkoi myös siinä mielessä varsin mielenkiintoisesti, että lentoyhtiö oli jättänyt yhden rinkan välilaskulla Osloon. Tunnin odottelun ja selvittelyn jälkeen saatiin tieto, että reppu tulisi muutaman päivän viiveellä Keflavikin lentokentälle, jolloin oltaisiin matkattu jo hyvä tovi autolla pitkin saaren etelärantaa. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kaveri joutuisi olemaan ainakin kolme päivää ilman matkatavaroita tuulisessa, sateisessa ja hyisessä Islannissa.
Ainekset totaaliselle flippaamiselle oli siis heitetty ilmoille, mutta kunnianosoitus tästä ystävälle, joka aika kylmähermoisesti hoiti homman, soitti muutaman puhelun vakuutusyhtiöön ja kävi ostamassa järkyttävän kalliita tykötarpeita muutaman päivän varalle. Voin nostaa käden ilmaan, että omat hermoni olisivat saattaneet pyörähtää muutaman ylimääräisen kierroksen tällaisesta ekstrasäädöstä.
Kaiken tämän jälkeenkin aloitimme reissun siis varsin hyvissä fiiliksissä.
Ja paljastan tässä kohden jo teille, että meidän 7 päivää neljän pyörän päällä sujui todella mallikaasti. Tässä siis mun vinkit, miten tällaisista matkoista saattaa selvitä ilman suurempia pyörremyrskyjä.
1. Löyhä aikataulu
Kiire kiristää hermoja. Sen takia tällainen matka kannattaa tehdä ilman tiukkaa aikataulua tai liian kunnianhimoista suunnitelmaa. Itse valmistauduin tähän niin, että otin ennakkoon mahdollisimman vähän selvää matkakohteesta. Tieto lisää tuskaa -tyyppinen ajatusmalli toimii, kun ei osannut haluta mitään. Otin lampaan roolin ja kuljin muiden perässä. Lampaitahan Islannissa riittää jo omasta takaakin. Islanti on muutenkin hyvä kohde tällaiselle mentaliteetille: oikeastaan kaikki, mikä sattuu kohdalle saa aikaa jonkinasteisen WOW-efektin.
2. Siedä epämukavuutta – äläkä valita
Täytyy myöntää, että tämä ei ole vahvuuteni. Onnistun kyllä aika helposti näyttämään naamallani, jos jokin asia ei miellytä, mutta toisaalta osaan myös hyvin nieleskellä turhat kiukut mahaani tilanteesta riippuen. Varsinkin isossa porukassa pieni nalkutus siellä täällä tappaa hyvän tunnelman nopeastikin, joten ryhmämatkoilla epämukavuutta kannattaa oppia sietämään.
Ja toisaalta myös nalkutuksen sietäminen on hyvän ilmapiirin avain. Joku naputtaa kuitenkin jossain vaiheessa jostain, joten opettelemalla lapsuudesta tutun kuuromykkä-leikin saattaa säästyä pahemmilta konflikteilta.
3. Anna tilaa muiden mielipiteille
Toiset taitavat tämän paremmin kuin toiset, mutta toisaalta jonkun on myös osattava ottaa ohjat käsiinsä päätöksenteossa. Kukaan ei voi ottaa liikaa valtaa reissun etenemisestä, mutta toisaalta kuuden ihmisen ”ihan sama” -asennekin voi tehdä päätöksistä hankalaa. Näin isossa porukassa kompromissien tekeminen saattaa koitua haasteeksi, mutta mun mielestä me onnistuttiin siinä aika kivasti. Hyvässä suhteessa ”ihan sama” -ääniä ja vahvoja mielipiteitä on aika toimiva yhtälö!
Oman mielipiteen sanominen voi myös tuntua joskus vaikealta isommassa porukassa. Jos sellainen löytyy, kannattaa se kuitenkin heittää ilmoille. Haavojen nuoleminen kerta toisensa jälkeen on nimittäin kuluttavaa.
4. Valmistaudu ennakkoon pitkiin reissupäiviin
Matkustus on välillä epämukavaa. Pitkät automatkat saattavat käydä kropan päälle ja toisaalta nälkäkiukku saattaa yllättää hetkenä minä hyvänsä.
Kannattaa varustautua reissun luonteen mukaan sopivalla vaatetuksella. Meillä haasteeksi osoittautui sateinen sää, joka pureutui aika kivasti melkeinpä jokaisen kaverin alusvaatteisiin asti. Itseni pelasti hyvä kuorikerros, jonka pystyi aina nappaamaan pois autoon mentäessä, ja alta paljastui useimmiten kohtalaisen kuivat vaatteet, joten automatkat pystyin taittamaan olosuhteisiin nähden kuivana.
Nälkäkiukku on myös aika pirullinen paholainen, joten eväitä kannattaa aina olla mukana varsinkin Islannissa, jossa joka mutkan takaa ei todellakaan pilkistä apsin baaria tai helmisimpukoita. Ja toki kannattaa olla myös tietoinen siitä, mitä kaverin eväslaukusta löytyy. Ruokakateus on kamalaa, joten kilpavarustelu tässä suhteessa toimii ja kannattaa aina. Ei sillä, ettäkö olisin moiseen ryhtynyt….;)
5. Puhu, jos jokin ärsyttää
Hyville kavereille pystyy sanomaan, jos reissussa jokin todella kaihertaa. Islannissa ei mun tietääkseni tällaiseen ollut tarvetta, mutta jos olisi ollut, olisin aika varmasti avannut suuni. Kyräily on karmeeta, ja kissan nostaminen pöydälle puhdistaa monesti ilmapiirin. Tämäkin vaatii pitkää pinnaa, hyvää harkintakykyä ja sopuisia ihmisiä. Joka asiasta ei myöskään kannata ärsyyntyä, joten löydä se kaikille tuttu ja niin vaikeasti kuljettava kultainen keskitie. Oi miten sen löytäisi aina?
6. Reissaa kaltaistesi kanssa
Se, että tiedostaa, minkälaiset reissustandardit muulla matkaseurueella omiisi nähden on, on tosi tärkeää. Jos yksi haluaa luksusta ja toinen pihistelee kaikessa mahdollisessa, on konfliktit aika todennäköisiä. Paitsi jos näistä on puhuttu etukäteen ja sovittu, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan. Omien mukavuusalueiden ulkopuolelle meneminenkin on joskus ihan tervettä, mutta vain jos siihen on kaikki tarvittavat resurssit. Kannattaa kokeilla!
Tässä omat vinkkini onnistuneeseen ryhmämatkaan. Tiivistettynä muutamalla sanalla tämä kuulostaisi ehkä tältä: Reissaa lungien ihmisten kanssa ja ressaa ite mahdollisimman vähän. Hyvät ystävät ymmärtää olla hiljaa ja puhua silloin, kun siihen on tarve.
Minkälaisia reissuja sä olet tehnyt kaveriporukalla? Onko jotain omakohtaisia kokemuksia, miten hyvän reissufiiliksen voi säilyttää alusta loppuun?
LUE MYÖS:
- Miten valmistaudun Islannin road tripiin?
- Islannissa pitää nähdä geysirit ja pakko nähdä myös paljon muuta
- Pohjois-Islanti mykisti kauneudellaan
SEURAA SOMESSA:
18 Comments
Kati Suomalainen im Allgäu
18 helmikuun, 2018 at 1:07 pmNiin tottahan se on että oma asenne on tärkeä mutta mitä jos toiset eivät olekaan samanlaisia? Itse olen reissannut porukassa ja usein on selvitty ilman isompia häslinkejä. Itse olen juuri se joka on kultaisen keskitien kulkija. Toinen sanoo ihan sama ja yksi sanoo miten haluaa asiat tehdä. Mutta ihan kivalta teidän reissu kuulosti. Tuleeko vielä raportointia itse reissusta?
Outi
19 helmikuun, 2018 at 7:43 pmKiitos kommentista Kati! Tuo on kyllä totta, että jos reissut haluaa tehdä onnistuneesti, niin reissukaverit täytyy olla kaltaisia tai ainakin sinne päin. Mullakin on onneksi reissuseura ollut aina onnistunut, eli ei ole tarvinnut onneksi kiristellä. Ja meidän Islannin reissusta olenkin jo kirjoitellut aiemmin ja kaikki tekstit löytyvät tämän linkin takaa https://www.rantapallo.fi/maaquzuu/category/kohteet/eurooppa/islanti/
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
19 helmikuun, 2018 at 12:09 pmHyviä neuvoja, joita voi noudattaa myös perhe- tai pariskuntamatkoilla! Omat matkani kavereiden kanssa on onnistuneet, kun vähän joustaa. Kaikkien kanssa en välttämättä lähtisi uudestaan tai pitemmälle reissulle – matkalla ystävistä paljastuu myös yllättäviä puolia. Tuollaiselle yhdellä autolla tehtävälle road tripille esimerkiksi pitäisi kaikilla olla suunnilleen sama rytmi: jos yksi haluaa lähteä liikkeelle aamunkoitteessa ja toinen nukkua puolille päivin, jonkun matka on takuulla pilalla. Ystävien kanssa matkailua voi pitää onnistuneena, jos vielä matkankin jälkeen ollaan kavereita!
Outi
19 helmikuun, 2018 at 7:46 pmMua on onneksi onnistanut, sillä reissuseurueen kanssa ei ole paljoa tarvinnut nahistella. Mutta tuo on kyllä hyvä tiedostaa, jos jonkun kanssa ei homma luistakaan niin hyvin, että seuraavalla kerralla miettii sitten vähän tarkemmin lähteäkö vai eikö saman tyypin kanssa reissuun. Ja se on totta, että reissuseurueen tulee olla aika samankaltaista tai ainakin vähän enemmän semmoista ”ihan sama” -porukkaa, että tällaisesta autolomasta selviää kunnialla.
Suunnaton
20 helmikuun, 2018 at 5:14 pmOtsikko oli niin herkullinen, että oli pakko lukaista, miten teillä oikein meni 😀 Mä olen pääasiassa matkustanut aina kahdestaan, ja silloinkin tuntuu välillä olevan vaikea tehdä kaikkia tyydyttäviä kompromisseja. Mutta ehkä isommassa porukassa kompromissien tekeminen on tietyllä tapaa helpompaa, kun mielipiteitä on enemmän ja sitä myöten aina ei voi saada tahtoaan läpi 🙂 Hyviä vinkkejä sulla kyllä oli, varmasti osa ärsytyksestä täytyy pystyä nielemään, mutta toisaalta kissa pitää tarvittaessa uskaltaa nostaa pöydälle.
Outi
22 helmikuun, 2018 at 4:40 pmIhan hyvä pointti, että isommassa porukassa voi jopa olla helpompikin matkustaa. Siinä on myös se etu, että ei tarvitse katsella yhtä samaa naamaa jatkuvasti, vaan jos joku alkaa kyrsimään, voi vetäytyä kauemmaksi ilman että koko ryhmädynamiikka ja matkanteko kärsii. Kompromissien teko on kyllä oma taiteenlajinsa, ja toisaalta siihen pitää koko matkaseurueen olla taipuvainen”
Kohteena maailma / Rami
21 helmikuun, 2018 at 9:20 amItse olen reissannut yli 50 kaverin kanssa maailmalla, joista monen kanssa useita eri reissuja. Pelireissuilla ollaan oltu reilulla kymmenellä hengellä liikkeessä, niin onhan siinä tapahtumia kerrakseen. Tilanteen mukaan jokaisen pitää hieman joustaa ja reissata pitää hieman erilaisella ajatuksella kuin olisi yksin tai kaksin reissussa. Kavereitten kanssa reissatessa saa minusta reissuista enemmän irti, ja on paljon yhteisiä muistoja tuleville vuosille muisteltavaksi.
Outi
22 helmikuun, 2018 at 4:42 pmKavereiden kanssa on tosiaan kiva jakaa reissukokemukset, vaikka toisaalta mä tykkään myös yksin matkustamisesta, jolloin on ehkä vähän enemmän auki matkakohteelle. Mullakin on kyllä kokemusta harrastusten puolesta isoissa ryhmässä toimimisesta, joten ehkä mä olen kasvanut tällaiseen ryhmämuotoiseen matkan tekoon. Vaikka ei se kyllä välillä siltä tunnu, kun pinna saattaa olla joissain tilanteissa hiukan lyhyt, hehe 😀
sari/ matkalla lähelle tai kauas
21 helmikuun, 2018 at 7:10 pmMietimme ystävän kanssa lähtevämme Islantiin. Ensin ajattelimme autolla kuudessa päivässä kiertää Islanti mutta nyt olenkin pohtinut, että jospa tehdään päiväreissuja autolla Reykjavikistä käsin. No tiedä häntä mitä teemme. Ainakin yöpyminen näyttää olevan kallista…Porukkamatkustelu vaatii joustavuutta mutta porukalla reissaaminen on kivaa aina välillä.
Outi
22 helmikuun, 2018 at 4:44 pmKuudessa päivässä ehtii juuri ja juuri ajelemaan Islannin ympäri, mutta silloin pitää kyllä olla valmistautunut pitkiin ajomatkoihin joka päivä. Yöpyminen on kallista, mutta me yövyttiin ihan kohtuuhintaisissa dormeissa ja asunnoissa. Toisaalta näinkin isolla porukalla majoittuminen on aina vähän edullisempaa
Sandra / Terveiset päiväntasaajalta
22 helmikuun, 2018 at 9:19 amToi on niin totta joka kohta 🙂 Me reissattiin juuri kolmen hengen porukalla Alpeille viisi päivää autossa ja musta tuntuu, että se oli melko passeli henkilömäärä reissuun 😀 Muuten olisi tullut kyllä kuvailemasi kaltainen fiilis takapenkillä istuessa 😀 Tykkään tosi paljon sun kerronta tyylistä! 🙂 Ihanan helppoa samaistua ja lukea <3
Outi
22 helmikuun, 2018 at 4:48 pmKiitos Sandra! Olipa ihana kommentti! 🙂 Tuli oikeen hymy huulille! Road trip Alpeilla kuulostaa kyllä myös aika mehevältä reissulta. Sielläkin varmasti maisemat tekevät osansa: kuka sitä jaksaa lumihuippuisten vuorten rinteillä kamalasti valittaa turhuuksista? Meillä on edessä viikon autoreissu Romaniaan keväällä 4+1 kokoonpanolla, joista yksi on reilu vuoden ikäinen lapsi. Se tuo toki oman mausteensa matkantekoon, mutta asenteella ja huumorilla selviää aika pitkälle 😀
Sandra
23 helmikuun, 2018 at 10:44 amToi sun alun kuvailema tilanne olisi ainakin omalla kohdalla tuntunut totaalisen katastrofin alulta. Hyvä, ettei teidän kohdalla ollut näin kuitenkaan.
Ryhmämatkoilla olen pärjännyt aika hyvin, mutta itselleni hankalin yhtälö on pienemmässä porukassa reissaaminen. Silloin kun periaatteessa voit itse vaikuttaa, mutta samalla pitää ottaa kaikkien mielipide huomioon. Omasta verensokerista huolehtiminen on yllättävän tärkeää, sillä ei paljon naurattanut, kun päästiin yksikin kerta lounaalle vasta viideltä, kun muut halusivat kierrellä loputtomasti. Itse kun olin syönyt kevyen aamiaisen yhdeksältä, mutta muut istuneet yhteentoista asti hotellin notkuvan aamiaispöydän ääressä. Eli siis nuo ohjeesi ovat oikein osuvia! 😀
Outi
5 maaliskuun, 2018 at 4:08 pmToikin on kyllä totta että pienessä porukassa reissaaminen voi olla jopa jollain osin hankalampaa. Omalla kohdalla kyllä pienellä porukalla on mennyt varsin hyvin, toisaalta isommallakin. Katastrofeilta on vältytty, paitsi niinä hetkinä on kyllä tosiaan ollut myrsky lähellä kun verensokerit on päässyt tipahtamaan. Musta tulee ihan kamala kiukkupussi ja lapsellinen valittaja, jos pääsen liian nälkäseksi 😀 Onneksi nykyään jo osaa aika hyvin välttää tilanteen joutumista siihen pisteeseen!
Emilia/Matkan varrella
25 helmikuun, 2018 at 11:12 amHyviä vinkkejä. Useammalla kaverireissulla sitä on huomannut, että ilmapiirin saa helposti pysymään hyvänä kun pitää valitukset omassa mahassaan ja ei sorru turhaan äksyilyyn. Kannan aina varmuuden vuoksi energiapatukoita mukana ja tungen suuhun jos jollain meinaa iskeä nälkäkiukku 😀
Outi
5 maaliskuun, 2018 at 4:09 pmHyvä vinkki! Energiapatukoita laukunpohjalle! Täytyy ottaa käyttöön seuraavalla reissulla 😉
Mikko |Shangri-la.fi
25 helmikuun, 2018 at 5:44 pmHyviä pointteja ryhmässä matkailuun. 6. lienee tärkein ja tuleekin monesti ihan luonnostaan, varsinkin kavereiden kanssa reissatessa. Teillä onneksi oli myös hyvä kulkupeli valittuna Islannin kiertoon. Me mentiin harmiksemme vuokraamaan Mondeo omalla reissulla ja kyllä nakersi, kun autolla ei päästykään kaikkiin niihin paikkoihin joita matkalla tuli vastaan. Koko saarta me ei tosin oltu kiertämässä, vaan päiväreissuja Reykjavikista vain.
Outi
5 maaliskuun, 2018 at 4:11 pmMe otettiin tosiaan aika paljon selvää että minne halutaan Islannissa ja miten sinne pääsee. Sen takia iso auto oli ihan must! Eikä meille pienempi olis riittänytkään. Juuri ja juuri tuohonkin mahduttiin 😀