Pyöräilyä, vaellusta ja riippumatto – 10 reissu-unelmaani

Kymmenen reissu-unelmaa -blogihaaste pisti miettimään, mihin ja miten sitä oikeasti tahtoisi matkustaa ja millä motiiveilla. Huomasin aika nopeasti, että haavelistani ei syntynytkään ihan käden käänteessä, joten haaveiden sanoittaminen voi selkeyden vuoksi tosiaan välillä olla ihan hyvä idea. Lopulta listan muotouduttua tuumasin, että tässähän on hyvinkin paljon ihan toteuttamiskelpoisia haaveita. Ja miksipä sitä haaveilisi mahdottomista? 

Tässä siis kymmenen matkahaavettani blogihaasteen muodossa!

Kiitän haasteesta Merjan matkassa -blogin Merjaa sekä haasteen aloittajaa Kohteena maailma -blogin Ramia!

1. PAIKKA – Lofootit

Nyyh. Meidän tälle kesälle suunnittelema asuntoautomatka Norjan Lofooteille kuoli ykskaks yllättäen, kun molemmat meistä vaihtoivat (tai vaihtavat) työpaikkaa ennen kesän lomia. Joten ei lomia. Ei asuntoautoa. Ei Lofootteja. Ei siis haaveiden toteutumisia, upeita vuorimaisemia, miekkavalaita eikä norjalaisia kalastajakyliä. Ei myöskään tuhansia ajokilometrejä.

Että voi prkl sanon vaan, mutta omia valintojahan nämä ovat. Ehkä ne valinnat lennättävät meidät vielä joihonkin muihin upeisiin seikkailuihin. Sormet ristiin siis. Lofootit siirtyvät takaisin haavelistalle.

2. TAPAHTUMA – Hyväntekeväisyyspyöräily Team Rynkebyn matkassa

Pyöräily, matkustus ja hyväntekeväisyys. Aika täydellisen kuuloinen yhdistelmä minun korvilleni!

Olenkin viime aikoina ruvennut haaveilemaan osallistumisesta vuosittain pyörällä ajettavaan Team Rynkebyn hyväntekeväisyysmatkaan Helsingistä Pariisiin. Varoja kerätään vakavasti sairaiden lasten hyväksi, matkan hinnaksi tulisi noin 3000€ ja kilometrejä vaivaiset 1200. Ei siis ollenkaan mahdottoman kuuloinen haave toteuttaa. Toinen asia onkin sitten, kuinka ihmeessä saisin tehtyä niin hyvän hakemuksen, että minut valittaisiin joukkueeseen.

Voisinpa jopa sanoa, että tässä on tällä hetkellä matkahaaveeni numero yksi! Jos ei ensi vuonna, niin ehkä heitän verkot vesille vuonna 2021!

3. KOTIMAAN KOHDE – Saariston rengastie

Turun saariston alueella kulkevan Saariston rengastien haluaisin tietenkin käydä kokemassa pyörällä ilman kiirettä, niin että, ehtisin rauhassa tunnelmoida ympäröivää saaristolaismaisemaa. Kuinkahan saisin tuon mieheni myös innostumaan pitkän matkan pyöräilystä ja toisaalta saamaan lapsen istumaan paikallaan tunti tolkulla? En mitenkään, joten täytynee etsiä polkuseuraa muualta.

Saariston rengastie on pyörinyt mielessäni aina kevään kynnyksellä varmaan viimeiset neljä vuotta. En jaksa uskoa, että tänä kesänäkään siihen on aikaa, joten jatkan vain haaveiluani.

4. KAUPUNKI – Kevätmatka Ljubljanaan

Olen ihastunut tähän kauniiseen Slovenian pääkaupunkiin ennen kuin olen ehtinyt siellä edes käymään. Kaupunki vaikuttaa juuri sellaiselta Euroopan vanhaltakaupungilta, jossa on kaikki ne ominaisuudet, joita kaupungeissa ja kaupunkilomissa rakastan: kompakti, helposti käveltävä, värikäs, ei liian täynnä ihmisiä ja lähellä virtaava vesi.

Jos oikein kovasti yritän, saatan jopa tuntea sen suloisen kevätauringon kasvoillani, kun käveleskelen pitkin noita kapeita vanhoja mukulakivikatuja.

Pitäisiköhän avata lentovaraussivusto….?

5. MAA – Espanja

Olen ehkä jonkun mielestä hiukan tylsä, kun en keksi haaveilla yhtään eksoottisemmasta maasta kuin Espanja. Tämä maa herättää minussa vaan jotain sellaista, mitä mikään muu kokemani, näkemäni tai ajatuksissani juoksenteleva maa on koskaan herättänyt.

Suurin haaveeni Espanjan suhteen liittyy siihen, että pääsisin tutustumaan maan kulttuuriin lähemmin. Se, että lähtisin asustelemaan maahan edes pieneksi toviksi, oppisin kielen kunnolla ja reseptit hyvän paellan valmistamiseen, on ollut pitkään jo haavelistallani. Oikeastaan niin kauan kuin muistan.

Kolmisen vuotta sitten olin jo vähällä toteuttaa edes osan tästä haaveesta, kun matkaliput San Sebastianiin oli jo hankittu ja kielikoulu katsottu valmiiksi. Raskaus sotki tämän haaveen, mutta onneksi vain hetkellisesti. Haave elää vielä vahvana mielessäni.

Eniten haaveilen Pohjois-Espanjasta ja Baskimaasta, sen alueen ruoista, ihanista rantakaupungeista ja luontokohteista.

6. SAARI – Floresin saari Indonesiassa

Meidän vuonna 2013 (herranjestas, 6-vuotta sitten jo!) tekemä reissu Indonesiaan oli vähällä suuntautua Floresin saarelle, mutta päädyimmekin Sulawesien Togeanin saarille. Togeanit ovat kyllä paikka, joista jokaisen paratiisisaarille ja upeisiin sukellusvesiin hamuavan kannattaa edes vähän haaveilla, mutta Floresille olisin halunnut lähteä katsomaan erityisesti komodonvaraaneja. Saari vaikuttaa muutenkin tulivuorineen ja värikkäine kraaterijärvineen aivan upealta luontokohteelta ja on käsittääkseni edelleen säästynyt valtavilta turistimassoilta.

7. EXTREME – Lapsen kanssa Lappiin vaeltamaan

Kaikenlaista extremeä sitä on jo tullutkin kokeiltua, joista eniten extreme tähän mennessä on ehkä ollut täällä Helsingissä suoritettu tandemhyppy laskuvarjolla.

Pidän haasteista ja itseni ylittämisestä, tosin viime vuosina olen hiukan rauhoittunut tällä saralla. Tämänhetkinen extreme-haaveeni ei kuulosta kovin extremeltä, mutta itselleni ja koko perheelle se olisi taatusti monien haasteiden voittamista. Haluaisin lähteä syksyn kynnyksellä valeltamaan Lappiin tuon kovaluonteisen 2-vuotiaan kanssa, mutta mitä luulet, pitäisiköhän ensin odottaa vuosi tai kaksi? Ihan jo niitä kanssavaeltajiakin ajatellen..

8. MAJOITUSMUOTO – Riippumatto

Heh. Kyllä. Riippumatto.

Haaveilen siitä, että uskaltaisin lähteä yksin lähialueen merenrantaan mukanani ainoastaan riippumatto, retkieväät ja lämmin kesäyö. Tosin jokusen vuoden takainen puukkoleikki Nuuksion metsissä on saanut minut hiukan epäluuloiseksi kaikenmaailman telttayöpymisiä kohtaan, mutta ehkä siitä alkaa olemaan jo sen verran monta vuotta, että voisin lähteä uhmaamaan traumojani yksin pimeään metsään. Kuulostaako järkevältä?

9. LUONTOKOHDE – Aavikko

Sademetsissä olen seikkaillut, vuorilla vaeltanut, meressä sukeltanut, tulivuoria taivastellut, seuraillut eksoottisten eläinten eloa ja kuunnellut upeiden vesiputousten kohinaa. Vaan aavikko on vielä kokematta. Ehkei se lähtökohtaisesti kuulosta edes niin kovin mielenkiintoiselta, mutta koska kaikkea pitää kokea, on aavikostakin haaveiltava.

Vai onko?

10. RUOKA & JUOMA – Japani

Yritin kovasti keksiä tähän jotain muuta, kuin Japanin, mutta ei, en keksinyt. Haluaisin Japaniin, koska Japani on Japani enkä ole oikeastaan japanilaiseen ruokakulttuuriinkaan tutustunut sushia pidemmälle edes täällä Suomessa, vaikka japanilaista ruokaa hehkutetaankin nyt joka puolella. Ensi hätään täytyy varmaan käydä testaamassa Helsingin suosituimmat japanilaiset ravintolat, mutta kyllä, paikanpäälle Japaniin on myös päästävä ennemmin kuin myöhemmin.

Tässä minun reissu-unelmani. Unelmoiminen on hauskaa, ja kannustan kaikkia mukaan! Ehkä joku päivä edes osa niistä voisi toteutuakin! Uskon vahvasti myös siihen, että haaveiden ääneen lausuminen kannattaa. Sehän tunnetusti vauhdittaa niiden toteutumista.

Haaste on pyörinyt niin tolkuttoman kauan jo blogeissa, että taidan jättää ketään spesifisti haastamatta. Kaikki mukaan siis unelmoimaan! Kerro omista reissu-unelmistasi ja laita postauksen linkki Kohteena maailma -blogin kymmenen reissu-unelmaa postauksen kommentteihin.

---

 

---

SEURAA SOMESSA:

INSTAGRAM

FACEBOOK