Rataskaevu 16 – hitistä hudiksi?

Tallinnassa sitä odottaa aina kieli pitkällä, milloin pääsee syömään. Lähes poikkeuksetta ravintolakokemukset ovat olleet positiivisia yllätyksiä: laskun summa jaksaa aina ihmetyttää ja suuhun lakoavan ruoan maittavuus hymyilyttää.

Viime vuosina olen tajunnut olevani melko kaavoihin kangistuvaa sorttia. Vaikka kaupunki tarjoaisi yhä enenevässä määrin upeita, laadukkaita ja jokaisen lompakolle sopivia ravintoloita, en ole käynyt kuin Tallinnan muutamassa eri ravintolassa huolimatta siitä, että reissuja sinne on viime vuosina tullut tehtyä vähintään muutaman kourallisen verran. Parin tunnin päiväristeilyillä sitä erityisen helposti tarttuu niihin tuttuihin ja turvallisiin ruokapaikkoihin. Aina se ei kuitenkaan kannata.

Rataskaevu 16 tuli tutuksi muutama vuosi takaperin, jolloin ravintolakokemus vei kielen mennessään. Enää en muista mitä pöytään tuotiin, mutta sen muistan, että olin pakahtua: ruoka, miljöö, palvelu ja tietenkin hintataso tekivät vaikutuksen. Seuraava kerta olikin jo hiukan latteampi, mutta siitä huolimatta haksahdin samaan tuttuun paikkaan kolmannen kerran. Täytyy myöntää, että tällä kertaa kyllä valintaan vaikutti paljolti sijainti. Ihanan rauhallinen sisäpiha veti puoleensa mukana matkustavan natiaisen takia.

Alkuruoaksi otin raikkaan parsasalaatin, joka oli nimensä veroinen ja sopi mainiosti kuumaan kesäpäivään. Maut olivat kohdillaan eikä tässä annoksessa ollut mitään valitettavaa. Äiti nappasi vuohenjuustoa vadelmien kera ja täytyy myöntää, että oman annoksen hyvyydestä huolimatta oli pienoinen annoskateus iskeä.

Pääruoat eivät sitten tehneetkään enää minkäänlaista vaikutusta. Lautaselleni päätyi mauton kuhafilee, mikä harmitti vietävästi. Kalan maustaminen ei liene mitään tähtitiedettä, ja tämän tyyppiseltä ravintolalta olisin odottanut paljon parempaa. Äidin kananrintaa vaivasi sama mauttomuus, joten pääruokien tuottama pettymys varjosti koko ravintolakokemusta.

Äärimmäisen mukavista tarjoilijapojista, hintatasosta ja maukkaista alkupaloista huolimatta täytynee kuitenkin todeta Rataskaevu 16:n olleen tällä kertaa huti. Hittiravintolat löytynevät jostain toisesta osoitteesta.

Hintataso oli edelleen siedettävä, mutta taitaa Tallinnakin hiljalleen ruveta hilaamaan hintojaan ylemmäs. Enkä ihmettele. Kaupunki on aina kesäisin täynnä turisteja ja kaikki tuntuvat ylistävät ravintolatarjontaa. Tyhmä se olisi, joka ei pyytäisi.

Seuraavalla kerralla otan asiakseni avartaa katsettani ja ottaa suunnaksi jonkun uuden ruokapaikan. Vaikka kolme kovaa Vegan V, F-hoone ja Rataskaevu 16 ovatkin tähän asti tarjonneet makoisia elämyksiä, on aika ottaa askel eteenpäin ja hypätä pois mukavuusalueelta. Ravintola Cru on ollut hehkutuksen kohteena lähiaikoina, joten uskaltautunen seuraavaksi sinne. Tai ehkäpä ensi kertaan mennessä pinnalla porskuttaa jo jokin aivan toinen ravintolatulokas. Tallinnaan kun taitaa uusia ravintoloita tällä hetkellä nousta kuin sieniä sateella.

• KÄY SEURAAMASSA INSTAGRAMISSA!

• TYKKÄÄ MYÖS FACEBOOKISSA !

• TWITTERISTÄKIN MUT LÖYTÄÄ!