fbpx
Menu

Liesjärven kansallispuisto – uusintaottelu meloen ei edelleenkään valanut uskoa Liesjärveen

Liesjärven kansallispuisto. Voi sinua. Uskoin, että olisin voinut rakastua sinuun tällä erää. Uskoin, että saisit minut puolelleni, sillä viime kerralla katseissamme ei ollut rakkautta. Olisin halunnut uskoa, että läheisyydelläsi olisit voinut hurmata minut. Tutustuin sinuun polkuja pitkin, riippumatosta vilkuillen ja veden pinnalta ihastellen. Sanoit ei ja minä vastasin huutoosi. Ei niin ei.

Kun kesäkuisena lämpimänä viikonloppuna kurvasimme minne parkkipaikalle, olin innoissani, sillä olin tullut ottamaan selvää siitä, saisiko Liesjärven kansallispuisto sydämeni sykähtelemään. Olin vakuuttunut siitä, että saisi.

Kyynäränharju

Olimme Hannelin kanssa pakanneet riippumattoiluun ja retkievästelyyn sopivat varusteet reppuihin (ja sataan muuhunkin nyssäkkään!) ja suuntasimme Liesjärven kansallispuiston suositulle Savilahden telttailualueelle, jonne parkkipaikalta kertyi noin kilometrin patikka. Uskokaa pois. Kaikkien niiden tavaroiden ja hyttysmeren keskellä tuo kilometri tuntui kuin pidemmälläkin patikkaretkeltä.

Liesjärven kansallispuisto – Savilahden telttailualue

Kun saavuimme Savilahden telttailualueelle, vastassamme oli pienen metsäfestarin verran telttoja. Liesjärven erotti festivaaleista ainoastaan tunnelma, joka oli täällä huomattavasti rauhallisempi ja kaikin puolin seesteinen. Telttoja oli pystytetty joka ilmansuuntaan täyttäen joka ainoan pienen teltalle sopivan läntin, ja meillä oli itse asiassa vaikeuksia löytää riippumatoillemme mukavaa pistettä.

Lopulta löysimme meitä molempia miellyttävän sijainnin, josta oli mukava seurailla horisonttiin laskevaa aurinkoa.

Liesjärvi

Telttailualueelta löytyi kaikki tarpeellinen vaikka vähän pidempääkin leiriytymistä ajatellen. Tulipaikkoja olisi kuitenkin voinut olla kaksi näinkin isolla leirintäalueella, sillä illan tullen tulille oli kerääntynyt ihan mukava ihmismeri. Tiedä sitten mikä tilanne on ollut ennen koronaa, mutta ainakin nyt omaa makkaranpaistovuoroaan sai jonotella hyvän tovin.

Leirintäalue Liesjärvi
Liesjärvi
Lisejärven kansallispuisto teltta-alue

100 retkireseptiä goes wild

Totta puhuen, eihän me mitään makkaroita paisteltu. Alussa mainitsemani tavaranpaljous johtui pitkälti siitä, että mukanamme oli jos jonkinmoista ruokakäpsäkkiä.

100 retkireseptiä-tilimme varjopuolista lienee se, että enää ruokakasseissa ei kulje ainoastaan välttämättömyydet vatsan täyttämiseen, vaan mukana kulkee lähes poikkeuksetta reppu tolkulla tykötarpeita viinivarastoa unohtamatta.

Mutta mikäpäs sen parempaa, kuin syödä hyvin ulkosalla! Minä en ainakaan keksi! Sen lisäksi, että ulkosalla herkuttelu on mitä parhainta, viriää hyvien retkieväiden läväyttämisestä pöydälle lähes poikkeuksetta myös mainiota keskusteluja muiden retkeilijöiden kanssa. Tälläkin kertaa 100 retkireseptiä sai aikaa positiivista hämmennystä, mutta myös hiukan ylenkatsovia kommentteja. ”Eihän tuo ole oikeaa retkiruokaa…”

Me olimme Hannelin kanssa yksissä tuumin erimieltä.

100 retkireseptiä

Ruokailun jälkeen kävimme metsästämässä hienoja auringonlaskumaisemia kovasti kehutulla Kyynäränharjulla, mutta aurinko ehti jo piiloon meidän saavuttua perille. Odotukset olivat silti korkealla, sillä lähes joka suunnasta tuleet ylistävät kommentit ”Ihastut taatusti Liesjärveen, kun näet Kyynäränharjun!” kumisivat päässäni. Mutta totuus on, etten ihastunut. Olihan se ihan kiva paikka, mutta minua se ei säväyttänyt edelleenkään sen vertaa, ettäkö voisin alkaa ylenpalttisesti hehkuttamaan tätä kansallispuistoamme.

Kyynäränharju Liesjärvi
Kyynäränharju Liesjärvi

Melonta Liesjärvellä – Voisiko Liesjärvi sykähdyttää vesiltä käsin?

Riippumatossa ….nukutun yön jälkeen heräsimme kellonsoittoon, sillä luvassa olisi heti aamusta alkava omatoiminen melontaretki. Vuokrasimme kajakit Erärenki-nimiseltä yrittäjältä ja päätimme ottaa selvää, mitä Liesjävellä olisi annettavaa vesiltä käsin.

Alkuperäinen ajatuksemme oli lähteä melomaan pidempi Turpoonjoen reitti, mutta huonohko sääennuste ja Hannelin vielä toipumassa ollut käsi sai meidät jäämään melomaan Liesjärvelle. Kiersimme Isosaaret, jonka jälkeen lähdimme Korteniemen tilan suuntaan ja rantauduimme ruoanlaittopuuhiin pienelle hiekkarannalle, jonka Erärenki oli meille lähtöhetkellä vinkannut.

Liesjärven kansallispuisto meloen
Liesjärvi Meloen

Melominen tuntui pienen alkukankeuden jälkeen mukavalta, joskin tekniikassa on vielä paljon hiomista. Ja mikä yllätti eniten oli se, kuinka paljon tavaraa yhteen kajakkiin saa ahdettua. Melontaretken tykötarpeet sujahtivat mukavasti kajakkeihin ja päivän päätteeksi käytiin vielä purkamassa Savilahden telttailualueelle jättämämme leiri. Rinkka, riippumattotavarat, ruokasäkit ja paljon muuta mahtuivat kajakkeihin, vaikka seuraavalle kajakkiretkelle otan kyllä Hannelin nyssäkkätaktiikan käyttöön ja jätän rinkan kotiin…

Noh, sykähdyttikö se Liesjärvi sitten vesiltä käsin? Eipä oikeastaan. Vaikka melominen täällä olikin mukavaa ja seura mitä mainionta, ei sydämeni alkanut läikähtelemään edelleenkään tälle kansallispuistollemme.

Enkä nyt tällä kyynisellä suhtautumisellani tarkoita, etteikö Liesjärvellä olisi mitään annettavaa. uniista luonnosta on aina ilo nauttia. Melominen ja patikoiminen täällä on helppo ja matalan kynnyksen vaihtoehto, mutta luultavasti suuntaan nenäni seuraavilla patikoilla toisiin kohteisiin. Melontareissu kauniissa jokimaisemissa tuntuisi myös houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Lue lisää Etelä-Suomen kansallispuistoista:


SEURAA SOMESSA:

INSTAGRAM

FACEBOOK

11 Comments

  • Eveliina / Reissukuume
    17 lokakuun, 2021 at 7:47 pm

    Mö niiiiiiin tunnistin itseni tästä tekstistä!

    Meillä on Liesjärven kanssa hieman hankala suhde, koska en myöskään oikein ymmärrä sen kauneutta tai ihmeellisyyttä. Mielestäni se on perus tylsää metsää – sitä samaa kuin kaikkialla muuallakin Suomessa 😀

    Reply
    • Outi P | Nattura
      18 lokakuun, 2021 at 6:47 pm

      🙂 Kyllä, just näin. Tosin perusmetsäkin on tosi kivaa ja hienoa, mutta ehkä sitä on vaan kansallispuistoista aina vähän turhan korkeat odotukset

      Reply
  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
    17 lokakuun, 2021 at 7:52 pm

    Harmi, että Liesjärvi ei säväyttänyt vieläkään. Kyynäränharju on omasta mielestänikin ”vain” ihan kiva, mutta ei sen enempää. Itseäni Liesjärvellä on eniten säväyttänyt paikoitellen uskomattoman upea sammalmatto sekä Liesjärvellä oleva korpisuo. Tuo melonta muuten kuulostaa hauskalta, sitä ei kovinkaan paljoa ole itse tullut harrastettua.

    Reply
    • Outi P | Nattura
      18 lokakuun, 2021 at 6:36 pm

      Melominen on ihan huippua! Harmi ettei tänä vuonna oikeen ehtinyt/saanut lähdettyä useammalle melontareissulle. Jokimelonta kiinnostaa kovasti!

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    20 lokakuun, 2021 at 6:10 am

    Kesällä poikkesimme Liesjärvellä ja kiersimme Hyypiön reitin, joka tosiaan oli sitä metsää. Paikoitellen synkkääkin sellaista.
    Poikkesimme myös hehkutetulla Kyynäränharjulla, mutta ei se harjulla kävellessä tuntunut erityiseltä – vaikka ilmakuvissa sellaiselta näyttääkin! Läheinen Torronsuo sykähdytti kyllä enemmän.

    Reply
  • Aron / Ja sitten matkaan
    21 lokakuun, 2021 at 11:46 am

    No höh, kuvissa ainakin näytti kivoilta nuo maisetmat. Oikeastaan kuvien ja tekstin välillä on aika jyrkkäkin kontrasti. 🙂 Voisin kuvitella hyvinkin tuolla piipahtavani jonkin polun tallustamassa. Kotimaan kansallispuistot ovat sen verran huonosti hallussa, että minulla ei niiden osalta ole oikein mitään odotuksia. Silloin ei pettymyskään voi olla kovin suuri. Liesjärven sijainti on sen verran lähellä Helsinkiä, että tuolta pääsisi kätevästi illalla takaisin kotiin nukkumaan. 🙂

    Reply
  • Elina / elinanmatkalaukussa
    21 lokakuun, 2021 at 6:47 pm

    No hyvä tietää, ettei Liesjärvelle ihan heti ole rynnimässä 😀 Luulen, ettei muakaan nappaisi, etenkin jos siellä on noin paljon porukkaa. Se viimeistään pilaa oman tunnelman 😀 Melonta on kyllä aivan ihanaa, hurahdin siihen tänä kesänä ja odotan innolla seuraavia melontaretkiä.

    Reply
  • Merja / Merjan matkassa
    22 lokakuun, 2021 at 8:34 am

    No höh, aina ei nappaa! Mutta siitä huolimatta teillä taisi olla kiva reissu 🙂 En ole Liesjärvellä käynyt, joten omaa mielipidettä kyseiseen paikkaan ei vielä ole, mutta täytyy se käydä joskus tsekkaamassa. Tällä hetkellä houkuttelee muut kohteet kyllä enemmän.

    Reply
  • Milla / Miffa´s
    22 lokakuun, 2021 at 8:58 am

    Ei kyllä täälläkään Liesjärvi mitenkään erityisesti sykähdyttänyt, vaikka kiva reissu sinne viime syksynä tehtiinkin. Oltiin joskus marraskuussa vasta liikkeellä ja yövyttiin kodan lämmössä, auringonlasku Kyynäränharjulla oli kyllä kaunis 🙂

    Reply
  • Katja / Lähtöselvitetty
    23 lokakuun, 2021 at 1:06 pm

    Minä jäin vähän kaipaamaan kuvaa teidän tavaramäärästä, koska en hetkeäkään epäile, etteikö se olisi ollut aikamoinen. Ja ehkä kannattaa kohta uskoa, ettei Liesjärvi ole sinua varten – kyllä me viedään sinut muihin kansallispuistoihin 😁

    Reply
  • Kaukokaipuun Monni
    23 lokakuun, 2021 at 1:27 pm

    Olipa virkistävää lukea näinkin rehellinen kirjoitus kaikkien hehkutusten keskeltä. Kiitos siis siitä sekä aidoista tunnelmista! Kaikki paikat eivät tosiaan aina sykähdytä eikä niiden tarvitsekaan. Kokemus siis tämäkin. 🙂

    Ja vau! Tätä kautta löysin tuon teidän retkiruokatilin! Voisinko vinkata siitä omalla retkiruoka-sivulla? Varmasti löytyisi uusia seuraajia sitä kautta. 🙂
    Tuolta löytyy myös itselle uusia reseptejä, jotka pääsevät ehdottomasti mukaan tuleville retkille!

    Reply

Leave a Reply