fbpx
Menu

Fiskars Wärdshusetin hillitty aamiainen

Edellisen päivän polkumatkasta väsynyt kroppani heräsi Fiskars Wärdshusetin pehmeistä lakanoista virkistyneenä uuteen aamuun. Tänä päivänä edessä olisi vielä 15 kilometrin pyörämatka takaisin Karjaalle, josta suunnittelin hyppääväni Helsingin suuntaan menevään junaan. Mutta ennen sitä olin aikeissa käyttää kaiken mahdollisen ajan tutustuakseni Fiskarsin ympäristöön.

fiskars (4 of 1)

Onnellisena heräsin ennakkotietoon siitä, että minua odottaisi valmiiksi katettu aamiainen Wärdshusetin ravintolassa. Edellisen illan maittavan pasta/olut -illallisen aiheuttama turvotus oli kutakuinkin laskenut, joten innoissani odotin jo uusia pöytään katettuja herkkuja.

Ilokseni voin teille ilmoittaa, että Fiskars Wärdshusetin aamupala jatkoi samaa hillittyä ja klassista linjaansa, jota koko hotelli edustaa. Ei mitään liikaa, ei mitään puutteita. Olen monesti ihmetellyt valtavien buffet-aamiaisten ylitsepursuavaa tarjontaa. Onhan se vallan viehättävän näköistä, kun pöydät notkuvat upeasti aseteltuja herkkuruokia, mutta harmillisen useasti ruoan laatu on keskinkertaista tai jopa alle sen, ellei kyseessä ole huipputason hotelli. Lisäksi hukkaruoan määrä hirvittää. Kaikki buffetaamiaisissa vierrailleet tietävät, kuinka viime minuuteille asti pöytään kannettaan uutta tavaraa, jotta viimeisimmätkin asiakkaat saisivat jokaisesta 50 ruokalajista  jokikisen suupalan ”tuoreena” napaansa. Mitä tehdään ylijäämälle, en edes halua tietää.

wärdshus aamiainen 2wärdshus aamiainen

Tässäkin asiassa Wärdshuset oli kuitenkin onnistunut. Tarjolla oli perus croissantti, karjalanpiirakka, sämpylä -osasto, muutama mehuvaihtoehto, leikkeleitä, kananmunaa sekä jogurttia ja myslivalikoima. Ruoan määrä oli selkeästi mitoitettu täysin hotellivieraiden mukaan, jota arvostin suuresti. Vaikka pöydän antimet olivatkin minimalistisia, ruoka oli kaikilla osa-alueilla tuoreen makuista, ja siten aamiainen oli siis niukasta valikoimastaan huolimatta vallan onnistunut. Laatu korvasi ruoan määrän. Ja mikä parasta, taustalla soiva ihanan rauhoittava jazz loi aamupalahetkeen tunnelmallista seesteisyyttä auringon pilkistellessä sisälle ravintolaan.

Ravintola wärdshusravintola wärdshus 2fiskars wärdhus

Tosin nyt kun katselen näitä kuvia, niin hiukan ihmettelen kuinka (kärjistetysti) tuorekurkku ja tomaattivalikoimasta voisi saadaakaan mitään muuta, kuin mitä se tässä on. Jotenkin se kokonaisuus vaan ratkaisee. Jos jokainen suupala, on tuoretta ja maukasta, on mielestäni ihan sama mitä tarjonta pitää sisällään. Mielummin otan pöydästä hyvää emmentaalia tai maukasta tomaattia, kuin että joutuisin valitsemaan laajasta juustovalikoimasta sen vähimmän huonon vaihtoehdon tai noukkimaan nesteessä lillineitä vettyneitä tomaatteja lautaselleni. Ja ikäväkseni joudun todeta, että kohtalaisen usein olen törmännyt tämäntyyppisiin valtaisiin mutta huonolaatuisiin hotelliaamiaisiin. Sokerina kirsikkakakun pohjalla Wärdshuset aamiaisesta mainittakoon pöytään tarjoiltu kahvi, jota tasaisin väliajoin tultiin kaatamaan lisää. Tällainen palvelu on mielestäni palvelua parhaimmillaan, toisin sanoen paras mahdollinen tapa huomioida asiakas, ja siten siitä jäikin vallan mairitteleva muistijälki.

Kokonaisuudessaan hotellista, ravintolasta, illallisesta ja aamiaisesta jäi niin positiivinen olo, että menisin milloin tahansa tänne uudestaan. Ja tämä ei ole mitään ylitsevuotavaa mainospuhetta, vaan täysin omia mielipiteitäni ja kokemuksiani.

Aamupalan jälkeen oli taas voimaa lähteä tutustumaan kylän vehreään ympäristöön ja Fiskarsia kiertävään luontopolkuun, mutta siitä taida kertoa vasta seuraavalla kerralla lisää.

*Matka on toteutettu yhteistyössä Hotelli-Ravintola Fiskars Wärdshusetin kanssa. Kiitos tästä upeasta, rentouttavasta ja antoisasta vierailusta!*


Käy tykkäämässä Facebookissa ja seuraamassa Instagramissa!

No Comments

  • Annemaria/Samppanjaa muovimukista
    22 toukokuun, 2016 at 5:04 pm

    Samaa mieltä sun kanssa ylipursuavista buffet-pöydistä. Tulee itsekin sorruttua siihen, että mättää lautaselleen kaikkea mahdollista sillä lopputuloksella, että makuja ei erota toisistaan. Less is more pätee tässäkin asiassa.

    Reply
    • Outi
      22 toukokuun, 2016 at 5:37 pm

      Less is more, sinä sen sanoit! Jotenkin tuollaisesta simppelistä ja maukkaasta aamiaisesta tuli todella hyvälle mielelle, eikä lopputuloksena ollut ylensyönti vaan juuri sopiva täyteläisyyden tunne.

      Reply
  • Ansku BCN
    23 toukokuun, 2016 at 10:53 am

    Samaa olen miettinyt minäkin eli sitä, että mitä tapahtuu kaikelle sille ylijäävälle ruoalle, mitä aamiaisbuffeteissa on! Eipä niitä oikein voi enää seuraavana aamuna tarjota, kun ovat olleet lämpimässä tarjolla monta tuntia! Juurikin, less is more!

    Reply
    • Outi
      23 toukokuun, 2016 at 11:21 pm

      Toivon kovasti että ylijäämä ruoalle tehdään jotain muuka kuin viskataan suoraan pöydästä roskiin. Muuten se tuntuu kyllä niin käsittämättömältä. Onneksi on vielä paikkoja, jotka osaavat ottaa myös tämän huomioon 😉

      Reply
  • laurasitinerary
    23 toukokuun, 2016 at 12:03 pm

    Aamupalapoydat on kylla aina reissujen – niin lahi- kuin kaukoreissujen – suola! Siis mista asti sa olit pyoraillyt tuonne? Ja minne matkalla? 🙂

    Reply
    • Outi
      23 toukokuun, 2016 at 1:36 pm

      Itsekin kyllä tykkään aamiaisista ja varsinkin huolella tehdyistä 🙂 Pyöräilin siis Helsingistä. Matkaa kertyy 90km. Oli aikeissa mennä vielä Tammisaareen, mutta huonot sääennusteet pakottivat minut takaisin Helsinkiin jo heti seuraavana päivänä

      Reply
  • Martina
    23 toukokuun, 2016 at 4:32 pm

    Ihana Fiskars! Wärdshusetia tuli silmäiltyä viime reissulla sillä silmällä, josko siellä voisi joskus yöpyäkin ja tämä vahvisti ajatuksen. Todellakin näköjään voi. Olen täysin samaa mieltä siitä, että mieluummin vähän laadukasta kuin isot määrät vähän sinne päin olevaa ruokaa. Ja kahvin tarjoilu pöytään on aina kiva lisä aamiaisella. Pieni juttu, mutta siitä jää todella hyvä mieli. 🙂

    Reply
    • Outi
      23 toukokuun, 2016 at 11:18 pm

      Juuri näin! Ja ehdottomasti voin tosiaan suositella paikkaa, joten kannata paikan katsomista seuraavallakin kerralla sillä silmällä 😉

      Reply
  • Lotta Watia | Unagidon
    24 toukokuun, 2016 at 8:16 pm

    Ihan totta, monesti ”less is more”. Tuoreet ja hyvät raaka-aineet voittaa keskinkertaisen ylitsepursuavan buffetin, ehdottomasti. Erityisesti tykkään siitä, jos paikallisuus näkyy aamiaisbuffetissa jollakin tavalla. Oikein viihtyisän oloiselta mestalta vaikuttaa tämä.

    Reply
    • Outi
      26 toukokuun, 2016 at 6:08 pm

      samoilla linjoilla siis ollaan ja niin näyttää olevan monet muutkin. Peukku sille!

      Reply
  • Erja/ Andalusian auringossa- ruokamatkablogi
    25 toukokuun, 2016 at 8:55 pm

    Wärssy on kyllä niin ihana – henkilökuntaansa myöten.

    Reply
    • Outi
      26 toukokuun, 2016 at 6:08 pm

      Piste 🙂

      Reply
  • Stacy Siivonen
    26 toukokuun, 2016 at 4:10 pm

    Jostain syystä olen skipannut tämän aina Fiskarin reissuillani, olisikohan liian arvokasta meikäläiselle. Ylipäätään majoittuminen tuolla alueella oli kallista. Minäkin olen ihmetellyt, minne buffaruoat joutuvat pöydästä, enkä minä halua miettiä sitä, enkä ruoan hävikkiä ylipäätään. Minä tiedän, että Cafe Antique puhuu sorsapullasta, joten vanhentuneet pullat katoavat ilmeisesti sorsien nokkiin. Sorsia onkin paljon.

    Reply
    • Outi
      26 toukokuun, 2016 at 6:11 pm

      Ravintolan hinnat olivat kyllä varsin kohtuullisia vaikka hieno ravintola olikin. Pisteet siitäkin!

      Reply
  • Hanneli / Duunireissaaja
    26 toukokuun, 2016 at 5:10 pm

    Mä olen käynyt kerran Fiskarsissa pistäytymässä, ja jätimme siksi aikaa remppamiehet meille töihin. He vetivät putkivedot kylppärissä ihan päin p….tä, kun en ollut katsomassa mitä tapahtuu. Tekivät kuulemma siten, kun aina tehdään. Fiskars oli ihana, mutta yhdistän sen varmaan loppuelämäni noihin ärsyttäviin putkiin.

    Reply
    • Outi
      26 toukokuun, 2016 at 6:14 pm

      Haha, on se kumma kun jokin tietty tapahtuma voi jättää niin vahvoja tunnetiloja johonkin paikkaan vaikkei paikassa mitään vikaa olisikaan 😀 Hienoa, että silti tykkäsit Fiskarsista!

      Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    26 toukokuun, 2016 at 8:02 pm

    Usein vähän ”ylenkatson” hotelliaamiaisia sikäli, kun siksi, että niissä pitää olla kaikki vaihtoehdot, mikä kukaan voisi tykätä syödä, niin kokonaisuudesta tulee niin iso ja sekava ja kun usein vielä päivän ohjelma on sellainen, että parin tunnin kuluttua olisi kiva pitää jo päivän ensimmäinen kahvi/teetauko, niin en haluaisi syödä aamulla kovin paljoa, ja sitten jää tavallaan harmittamaan koko noutopöytä. Mutta pyöräretkellä taitaa mahtavakin aamiainen olla tarpeen!

    Reply
    • Outi
      26 toukokuun, 2016 at 8:14 pm

      Aivan totta että pyöräretken jälkeen ruoka maistuu, mutta jos tankkaus on edellisenä päivänä ollut sopiva, ei aamupalan siinäkään tapauksessa tarvitse mielestäni olla ylitsepursuava, eli samoilla linjoilla mennään 🙂

      Reply
  • Elämää ja Matkoja
    26 toukokuun, 2016 at 9:16 pm

    Olen ihan samoilla linjoilla siitä, että laatu ennen määrää, pätee monen asian suhteen. Paljon mieluummin nauttii laadukkaista luomu- ja lähituotetuista aamiaistuotteista vettyneen mauttoman mätön sijaan. Wärdshuset vaikuttaa ihanan historialliselta ja hyvältä majapaikalta, kävinkin heti kurkkaamassa heidän nettisivuiltaan lisätietoja ! Tämä täytyy pitää mielessä tulevia kesälomareissuja ajatellen, kiitos vinkistä!

    Reply
    • Outi
      26 toukokuun, 2016 at 9:30 pm

      Ehdoton suositus tosiaan tuonne, jos Fiskarsiin on aikomus mennä 🙂 Kaikin puolin mukava kokemus!

      Reply
  • Laura / Tuntemattomaan ja takaisin
    27 toukokuun, 2016 at 12:56 am

    Aivan totta puhut hotelliaamiaisista! Vaikka onkin ihanaa, että valikoimaa on paljon (etenkin heille, joilla on erikoisruokavalio tai allergioita), niin usein aamupalabuffetit on vähän övereitä. Ainakin itse olen monesti toivonut, että esimerkiksi croissantit ja muut olisivat siinä tapauksessa edes pienempiä. Kun kaikkea haluaisi maistaa, mutta palaset on isoja, jää helposti jotain yli, mikä on tosi sääli. Multa ainakin iso peukku luomulle ja lähiruoalle!

    Reply
  • Tanja/Levoton Matkailija
    27 toukokuun, 2016 at 8:38 am

    Ihan totta, ei aamiaisen aina tarvitse sisältää 100 eri ruokalajia. Vaikka iso valikoima onkin kiva, niin onhan tuollainen ”less is more” parempi. Vähän laadukkaita tuotteita on parempi kuin paljon huonoja 🙂

    Reply
  • Saana | Live now – dream later
    27 toukokuun, 2016 at 11:09 am

    Näyttääpä viihtyisältä paikalta. Mun pitää häpeillen tunnustaa, etten ole koskaan käynyt Fiskarsissa. Haluaisin kyllä, ja jonakin päivänä vielä senkin reissun toteutan! Aamiaisen suhteen minäkin olen samoilla linjoilla muiden kanssa. Todella usein nämä ”herkkuja notkuvat buffetpöydät” sisältävät kaikkea muuta kuin herkkuja. Valmislihapullat, mauttomat munakkaat ja kuivat kurkut eivät kauheasti houkuttele. Henkilökohtainen palvelu sen sijaan muistetaan, se on tänä päivänä todellista luksusta. Kuten tuo mainitsemasi kahvitarjoilu – ihanaa! 🙂

    Reply
    • Outi
      28 toukokuun, 2016 at 12:50 am

      Aivan totta, henkilökohtainen palvelu vaikkei olisikaan mitään sen suureellista, jää vaan ihan älyttömän hyvin mieleen 🙂

      Ja minäkään en tosiaan aiemmin ollut Fiskarsissa ollut. Jotenkin on tullyt ajateltua sitä niin kaukaisena paikkana, kunnes valkeni, että Helsingistä hurauttaa sinne tunnissa. Ensimmäinen muttei varmana viimeinen retki sinne 🙂

      Reply
  • Heidi / Maailman äärellä
    27 toukokuun, 2016 at 9:33 pm

    Pöytään tarjoiltu kahvi kertoo jo paljon. Ja jazz-musiikki. Sellaisessa paikassa aamupalakaan ei voi olla huono. Minulla on Fiskars vielä kokonaan kokematta, ehdottomasti sinne pitää minunkin joskus päästä. Pitää laittaa muistilapulle, jos vaikka seuraaavana kesänä sinne suunnalle Suomi-reissullani.

    Reply
    • Outi
      28 toukokuun, 2016 at 12:52 am

      Jazz ja aamiainen ovat kyllä reseptinä varsin toimiva. Rauhallinen miljöö ja joku kaatamassa kahvia kuppiin, niin ei voi muuta kuin nauttia 🙂

      Reply
  • lena
    28 toukokuun, 2016 at 11:12 am

    Kävisin tuolla ehdottomasti, jos olisi yhtään lähempänä. Harvoin eteläisessä Suomessa tulee käytyä, ei ikinä harmillisesti osu reitille. 🙁 Oon lukenut tosi paljon blogeista paikasta (en varmaan muuten tietäisi edes Fiskarsista mitään) ja olen aika vaikuttunut. 🙂 Ja just näin, laatu korvaa määrän, aamupalallakin.

    Reply
    • Outi
      29 toukokuun, 2016 at 11:08 am

      Fiskars on kyllä semmoisessa paikassa ettei sinne vahingossa helposti elsy, saati jos asuu kauempana. Mutta itse kyllä kerran käyneenä ja Helsingissä asuessani vannon, ettei kerta jäänyt viimeiseksi 🙂

      Reply
  • Reetta / Matkasto
    28 toukokuun, 2016 at 9:16 pm

    Viimeisestä Fiskarsin-reissusta on aivan liian pitkä aika! Muistan, että paikka oli sykähdyttävä, ja ajattelin, että siellä pitää alkaa käydä säännöllisesti. Mutta eipä näköjään ole tullut käytyä. Olisi ollut kiva nähdä, miltä tämä hotellirakennus näyttää ulkoapäin – googlasin paikan nettisivut, ja sieltä selvisi, että hotelli on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti (vuodesta 1836) toiminut majatalo! Mielenkiintoinen yksityiskohta! Mutta ilmeisesti tuo viimeisen kuvan punainen rakennus siis ei ole itse hotelli…? Tänne olisi mukava viedä vaikka ulkomaalaisia vieraita. Täytyypä tosiaan laittaa tämän kesän listalle Fiskars! 🙂

    Reply
    • Outi
      29 toukokuun, 2016 at 11:03 am

      Kyllä näin on, Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut majatalo. Siitä jossain kirjoituksessa mainitsikin, ja ehkä juuri tuo tieto tekee paikasta vieläkin tunnelmallisemman. Kyllä ehdottomasti suosittelen lisäämään Fiskarsin kesäsuunnitelmiin. Sen verrna tunnelmallinen paikka oli 🙂

      Reply
  • Johanna @ Out of Office
    28 toukokuun, 2016 at 11:07 pm

    Fiskars on aivan ihana! Olen kerran Wärssyn terassilla nauttinut elämäni parhaan risoton. Itse hotelli on vielä kokematta, mutta haluaisin kyllä yöpyä siellä.

    Siellä luontopolullakin olen käynyt. Tosin sateisena ja hämäränä myöhäissyksyn päivänä, joten sinnekin pitäisi mennä kesällä uudelleen.

    Reply
    • Outi
      29 toukokuun, 2016 at 11:01 am

      Vaikea sanoa kuinka tuo luontopolku syksyllä toimii, mutta alkukesästä oli hyvinkin tunnelmallinen 🙂

      Ja Wärssyn kotoisalla terassilla kyllä viihtyisi pidempäänkin!

      Reply
  • Virpi /Täynnä tie on tarinoita
    29 toukokuun, 2016 at 9:29 am

    Hyvät aamiaiset tekee reissusta kuin reissusta vielä astetta paremman! Kaunis miljöö, kyllä tuolla kelpaa seikkailla!

    Reply
  • Kohteena maailma / Rami
    29 toukokuun, 2016 at 6:35 pm

    Fiskarsiin tarvis mennä taas kesällä. Tosin ilman aamiaista, päiväreissulle 🙂

    Reply
    • Outi
      31 toukokuun, 2016 at 10:09 pm

      Vahva suositus! Toivottavasti osuu säät kohdilleen 🙂

      Reply

Leave a Reply