Tämän kesän tavoitteena oli nukkua ainakin yksi yö ulkona, ja ilokseni totean, että voin vetää tältä osin raksin ruutuun. Kesän ensimmäinen telttayö on takana, ja se vietettiin leppoisissa merellisissä tunnelmissa Espoon Gåsgrundissa, jonne seilasimme vuokratulla kaupunkiveneellä. Espoon Gåsgrund oli kaunis ja liikennöity telttailusaari.
Ensimmäinen telttayö takana, kyllä, mutta ei välttämättä se kaikista mukavin yö. Amatööreinä pystytettiin teltta kevyeen alamäkeen ajatuksella, että ehkä on ihan mukavakin nukkua jalat alamäkeä kohden. No ei ole. Sain keräillä itseäni jalkopäästä lyyhistyneenä sikiöasentoon tuon tuosta, eikä toisaalta Lidlistä ostetut makuualustat olleet myöskään ne kaikista otollisimmat kauniisiin ja rauhallisiin yöuniin. Vaikka Lidl on varsin hyvä kauppa, niin ehkä retkeilyvälineet ostan jatkossa jostain muualta.
Olin onnellinen veneestä, merestä ja siitä, että tällainen mahdollisuus oli auennut meille.
Espoon Gåsgrundiin puksuttelimme Keilaniemestä venellä. Jos ei nyt miljoonien jahdilla, niin ainakin mielenkiintoisella, jokaisen kaupunkilaisen käden ulottuvilla olevalla kaupunkiveneellä, joihin saa käyttöoikeuden kuukausimaksua vastaan. Veneisiin pääsimme käsiksi ystävämme välityksellä.
Oma suhtautuminen veneilyyn on aina ollut neutraali, jopa hiukan negatiivinen. Kovat tyrskyt saavat kädet hikoamaan, eikä toisaalta tarvitse olla edes kova myrsky, että epämukavuuskynnykseni ylittyy. Olen tyynten merien nainen ja voisin verrata veneilyä lentämiseen: ei mukavaa, mutta pystyn aika hyvin psyykaamaan itseni tiukan paikan tullen. Heikoimmillani saatan vaipua täydellisen pelon valtaan, mutta useimmiten onnistun löytämään tasapainoisen zen-tilan. En rakasta, mutta en vihaakaan.
Matkatessamme pienellä moottoriveneellä suhteellisen tymäkässä tuulessa kohti Espoon saaria, huomasin jälleen etten tosiaan rakasta veneilyä. Kylmä merivesi räiskyi syliin kastaen vaatteet (kunnes kaivoin HellyHansenit ja sadeviitan esiin) eikä skumppalasikaan pysynyt huulilla. En suorastaan nauttinut matkanteosta, ja se alkoikin jossain vaiheessa harmittamaan.
Tiedättekö sen nautinnollisen ilmeen, joka jokaisella veneilijällä on kasvoillaan, kun aurinkolasien takaa tuikkiva katse on liimautuneena horisonttiin ja vene kiitää määrätietoisesti eteenpäin? Itse olin veneen kyydissä ennemminkin kuin peura ajovaloissa, mutta jotenkin voisin silti nähdä tulevaisuudessa kovalla harjoittelulla nauttivani myös tyrskyjen läpi seilailusta. Harmittamaan tosiaan jäi se, että en voinut ihan hirveästi nauttia itse matkanteosta, mutta viimeistään sillä hetkellä nautin sydämeni pohjasta, kun vene kopsahti kiv…laituriin ja pääsimme rantautumaan Gåsgrundiin ilta-auringon lämmittäessä. Olin onnellinen veneestä, merestä ja siitä, että tällainen mahdollisuus oli auennut meille.
Espoon Gåsgrund on suosittu telttailusaari
Itselleni tuli jonkin aikaa sitten uutena tietona se, että myös Espoon saarille kulkee julkinen lauttaliikenne. Niin myös Gåsgrundiin, jonne lautta kulkee kaksi kertaa päivässä. Ja kuten todettu, me pärähdimme saaren vierasvenesatamaan omalla veneellä. Satamassa oli tilaa arviolta kymmenelle veneelle, ja yllätyksenä tuli, kuinka suosittu tämä saari oli veneilijöiden keskuudessa. Saimme laiturin toiseksi viimeisen vapaan paikan, ja pääsimme rantautumaan.
Saari ei ole iso, noin 10 hehtaaria. Pituudeltaan se on noin puolisen kilometriä pitkä ja kapeimmillaan noin 100 metriä leveä. Saari on pienuudestaan huolimatta suosittu telttailusaari ja sen huomasimme myös melko nopeasti ensimmäisellä tutkimusmatkallamme. Vaikkei telttoja nyt ihan kylki kyljessä ollutkaan, oli oman rauhallisen sopukan löytäminen pienen työn takana.
Leiriydyimme saaren etelärannalle, jota voin kyllä ehdottomasti suositella rauhallista telttapaikkaa etsivälle. Tämä puoli saaresta oli mielestäni paitsi kauniimpi, niin myös hiljaisempi, sillä yleinen tie ja tulisijat sijaitsevat toisella puolen saarta.
Gåsgrundia on luonnehdittu yhdeksi Espoon kauneimmista saarista, mutta vetonaulana toimii taatusti myös yleisessä käytössä oleva sauna, jonne veneilijät ja retkeilijät saapuvat mielellään peseytymään Me olimme saarella lauantai-iltana, jolloin sauna oli erittäin kovassa käytössä ja jouduimme odottelemaan vuoroamme pitkälle yli puolenyön. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että viikolla saarikin hiljenee ja saunomaan pääsee jo hyvissä ajoin.
Yösaunomisessa oli tunnelmaa, joten en pistänyt pahakseni, vaikka jouduimmekin venyttämään saunaan pääsyä myöhään yöhön. Pimeydessä saunominen ja tyyneen mereen pulahtaminen oli virkistävä kokemus, jonka jälkeen oli ihana kömpiä omaan telttaan kuuntelemaan lintujen laulua siihen saakka, kunnes korvatulpat löysivät tiensä korviin. Sen verran vieraantunut sitä on juo luonnon äänistä, että yöuniahan se jatkuva lintujen viserrys ilman korvatulppia olisi häirinnyt.
Yösaunomiseen voisin kuitenkin vielä antaa sellaisen vinkin, että oman kynttilän kantaminen ei olisi ollut ollenkaan typerä idea. Sauna oli pilkkopimeä, mikä sekin toisaalta jossain kohtaa osoittautui vain omaksi parhaaksemme: saarella majoittuvalla nuorisoporukalla kun ilmeisesti olivat käytöstavat unohtuneet mantereelle.
Saarella on muutama yleinen tulisija, joissa ruoan valmistus onnistuu mainiosti. Myös vessoja löytyi ihan mukavasti, vaikkei meidän telttapaikan lähimmäinen toiletti ollutkaan viihtyisyydellä pilattu. Ei kai sitä tällaisessa paikassa voi odottakaan.
Espoon Gåsgrund oli käymisen arvoinen paikka ja voisin hyvin palata tänne erityisesti saunominen mielessä. Myös saaren hiekkarantoja on kehuttu lapsiystävälliseksi, joten senkin puolesta paluu tänne vaikka ipanankin kanssa ei ole poissuljettu idea.
Telttailu ja eräily maistui kyllä niin hyvälle, että vakuutan ja vannon, ettei tämä retki tullut olemaan viimeinen tälle kesälle. Telttayötä ei olla kokeiltu vielä lapsen kanssa, joten se pitää toteutaa mitä pikimmiten. Kunhan taas ilmat lämpenevät.
P.S. Ihan vaan vinkkinä, että omalla veneellä Gåsgrundiin tulevia suosittelen seuraamaan tarkasti yleisiä väyliä….. just saying..
a
SEURAA SOMESSA:
Lisää retkikohteita Uudellamaalla:
6 Comments
Jenni / Unelmatrippi
14 heinäkuun, 2019 at 10:21 pmKuulostaa tosi kivalta paikalta, tuolla voisin mielelläni itsekin joskus käydä! Mikä niissä telttapatjoissa oli tarkemmin vialla, siis millaiset ne ovat? Meillä on aina makuualustat ja itsestään täyttyvät telttapatjat päällekkäin, kun muuten alusta tuntuu yleensä liian kovalta. Nauroin tuolle mäessä nukkumiselle – kuulostaa niin tutulta! 😀 Ekalla yhteisellä telttareissullamme Hemmon kanssa teimme Innsbruckissa saman virheen (oikeastaan vaihtoehtojakaan ei kyllä ollut, kun koko leirintäalue oli yhtä mäkeä) ja keräilimme koko yön kamojamme takaisin ”ylämäkeen”. Ei se kaikkein onnistunein yö. 😀
Outi
14 heinäkuun, 2019 at 10:33 pmSuosittelen kyllä Gåsgrundia! Oli nättiä ja puitteet kohdillaan. Tekisi mieli käydä vähän enemmänkin pörräämässä noilla Espoon saarilla kun ovat jääneet ainakin itselle melko tuntemattomiksi.
Lidlistä ostetut patjat olivat kyllä periaatteessa ihan hintansa veroiset, toimivat ja ehjätkin, mutta olisi kaivanneet ainakin sitten niitä makuualustoja alleen. Huonointa niissä oli se, että olivat aivan liian kapeat, mikä pakotti yhdessä asennossa nukkumiseen. Joka kerta kun yritti kääntää kylkeä, niin heräsi siihen että oli kierähtänyt puoliksi patjan yli. Paremmin sopisivat siis varmaan lapsille. 😀
Olisi mukava joskus kokeilla retkeilyä oikeasti laadukkailla varusteilla ja verrata niitä Lidliin ja muihin halpismerkkeihin. Muuttuisikohan jokin oleellisesti?
Mutta ensi kerralla tosiaan lienee järkevää katsoa hieman tasaisempi alusta teltalle 😄
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
16 heinäkuun, 2019 at 5:15 pmMulla on vähän samanlainen suhtautuminen veneilyyn: se tuntuu aina paremmalta ideana kuin todellisuudessa. Mutta en siis vihaakaan. Telttailu sen sijaan ei ole ollenkaan mun juttu. Tai sellaiseen glamp-telttaan voisin lähteä. Jää yöt saaressa väliin siihen asti, kun sellainen niihin ilmestyy :-/
Maarit - niceMatkaaja
17 heinäkuun, 2019 at 10:39 amMinäkään en ole veneilijä enkä liioin tehtailija, mutta rakastan merta ja merimaisema. Tutustun mielelläni myös pääkaupunkiseudun saariin, joihin pääsee julkisilla. Joten kiitos vinkistä, pannaanpa korvan taakse.
Annemaria/Samppanjaa muovimukista
18 heinäkuun, 2019 at 9:48 pmTäältä susirajalta tuntuu hullulta ajatus telttailusta Espoon ”erämaassa” 🙂 Mutta niihän se näköjään onnistuu ja ihan hyvältä saaristokohde näyttää. Tykkään itse nukkua teltassa, mutta hyvän telttayön edellytys on tosiaan kunnon patja. Nykyisin raahaan mukanani pumpattavaa noin 15 senttiä paksua patjaa, jossa sopii köllötellä, mutta tuota settiä ei kyllä kovin kauaksi viitsi raahata. Telttayö vaatii myös kuohuvaa, joten senkään takia en voi kovin kauaksi autolta poistua 🙂
Merja / Merjan matkassa
20 heinäkuun, 2019 at 6:23 pmTästä tuli mieleen meidän perheen tekemät saaristoreissut niihin aikoihin kun veneemme oli merellä (ja asuimme itsekin lähempänä merta kuin nykyisin). Viikonloppuisin tutkimme Tammisaaren kaunista saaristoa ja kun kesäloma alkoi, myös retket pitenivät aina Hangon toiselle puolelle. Nykyisin kun meillä on mökki ei tällaisia reissuja enää tule tehtyä, vaikka Päijännettä on myös kierretty aikoinaan ahkerasti. Mukavan oloinen paikka. PS. Miehesi muistuttaa tuossa kuvassa Edu Kettusta 🙂