Autolla Sloveniassa – näkemyksiä pelkääjän paikalta

Kun muutokset elämässä pyyhkivät kevään kalenterin tyhjäksi, otin hetkestä kiinni ja hyppäsin pitkästä aikaa lentokoneeseen. Vuoden ainoa kunnollinen ulkomaanmatka suuntautui Itävallan kautta autolla Sloveniaan ja sieltä edelleen Italiaan. Edessä olisi siis silmäkarkkia Slovenian upeiden luontokohteiden äärellä, pirskahtelevia kiemurateitä Italian proseccoalueilla ja Aito Iskelmää muistuttavia rytmejä punaisen Suzukin kyydissä. Ystäväni Hanneli oli lähtenyt ennakkoon omalle pitkälle Euroopan-kiertueelleen, ja minä hyppäsin kesken matkan mukaan. Matkalle olin valmistautunut kokonaisella soittolistallisella suomalaista iskelmää, ja muissa asioissa luotin pitkälti Hannelin harkintakykyyn ja matkanjärjestäjän taitoihin.

Olin innoissani erityisesti Sloveniasta. Löyhä matkasuunnitelmamme oli siis ajella suorinta reittiä Itävallasta autolla Slovenian puolelle, kuluttaa viikonpäivät tutkien upeaa Sloveniaa ja lopulta päättää yhteinen matkamme Italian Venetsiaan. Kuulostaa romanttiselta, mutta aiheutan nyt pettymyksen, sillä matkamme motoksi muodostui ”No romantico!”

Autoilu Sloveniassa ei minua jännittänyt, sillä tiesinhän että tulen istumaan suurimman osan ajasta pelkääjän paikalla. Hanneli on kokenut kuski ja kuluttanut Euroopan maanteitä kilometritolkulla. Olin kuitenkin valmistautunut siihen, että voisin ajaa Sloveniassa pieniä pätkiä, mutta tämä kokemus jäi kyllä niin laihaksi, että hädin tuskin uskallan sanoa ajaneeni autolla Sloveniassa. Pystyn kuitenkin monen päivän kokemuksella kertomaan tarinoitani pelkääjän paikalta.

Slovenian rauhallinen ajokulttuuri

Koska Slovenia kuuluu Euroopan Unioniin, voi siellä ajella huoletta myös Suomessa myönnetyllä ajokortilla edellyttäen, että ajokokemusta on kertynyt vähintään vuoden verran. Slovenian tietulleista minä en tiennyt tuon taivaallista ennen matkaa, sillä Hanneli oli hoitanut nämäkin asiat etukäteen. Moottoriteiden käyttö on maksullista Sloveniassa, joten ennen matkaa e-vinjetan ostaminen on suositeltavaa. Viikon tietullimaksu henkilöautolle näyttää tällä hetkellä (11/2023) olevan 16 euroa ja e-vinjetan voi ostaa suoraan netistä.

Pelkääjän paikalta käsin tarkasteltuna ajotyyli Sloveniassa vaikutti maltilliselta. Italian ajokulttuurin kokeneena Slovenia tuntui kotoisalta: nopeusrajoituksia pääsääntöisesti noudatettiin ja pähkähulluja tuntui olevan liikenteessä maltillisesti. Pienemmille teille siirryttäessä sai ajella melko rauhassa, vaikka eikös jokaiseen vuoristotiehen kuulukin ne paikalliset autoilijat, joiden kaasujalka tuntuu tuttuja kiemurateitä kurvaillessa olevan huomattavasti raskaampi maisemia ihaileviin turisteihin verrattuna?

Etäisyydet Sloveniassa ovat pieniä

Slovenia on pieni maa. Sen verran pieni, ettei oma hahmotuskyky ollut ennen matkaa oikein ymmärtänytkään, kuinka nopeasti maan voi halutessaan ajella päästä päähän. Meidän ensimmäinen kohteemme oli Slovenian vanhin kaupunki Ptuj, joka on aivan maan itäkolkassa. Maan pienuutta kuvastaa hyvin se, että Google Maps antaa matka-ajaksi Ptujsta Ljubljanan kautta Slovenian rannikolla sijaitsevaan Piraniin vaivaiset 3 tuntia. Vähintäänkin tästä syystä autolla Sloveniaan tutustuminen on kannattavaa.

Sloveniaa ei silti missään nimessä kannata lähteä suorittamaan. Jo pelkästään suosituimpiin kohteisiin tutustuminen vie aikaa, puhumattakaan siitä, jos mielii lähteä yhtään pidemmille päiväretkille: täällä niitä koluttavia patikkapolkuja ja upeita vuoristomaisemia nimittäin riittää. Ja jos et mieli patikkapoluille, niin kurvaa ainakin pois moottoriteiltä niin nopeasti kuin mahdollista. Mutkittelevat serpentiinitiet vievät sinut takuuvarmasti toinen toistaan upeampien maisemien äärelle.

Onko Slovenia kallis maa matkustaa?

Yleinen hintataso on Sloveniassa piirun verran edullisempi kuin Suomessa. Polttoaineen hinta muistikuvieni mukaan oli 1,40€-1,50€:n tuntumassa (04/2023). Ravintoloissa syö yleensä hiukan edullisemmin kuin Suomessa ja erityisesti hintaerot korostuivat alkoholijuomissa. Samaan hengenvetoon voin myös todeta, ettei Slovenian ruokakulttuuri tehnyt suuren suurta vaikutusta. Johtunee siitä, ettei Sloveniassa taida ylipäänsä olla kovinkaan vahvaa ruokakulttuuria toisin, kuin vaikkapa naapurimaassa Italiassa. Mitä lähemmäs Italian rajaa mentiin, sitä enemmän (ymmärrettävästi) pasta- ja pizzakulttuuri näkyi myös ravintoloiden tarjonnassa. Sen sijaan makeahkoon slovenialaiseen muskat-viiniin ihastuimme kovasti, vaikka yleensä makeanpuoleiset valkoviinit saavat ennemminkin aikaan oksennusrefleksin.

Majoituksista maksoimme keskimäärin 50-60€/yö/hlö joskus jopa vähemmän. Matkustimme reippaasti sesongin ulkopuolella, mikä näkyi ainakin majoitusten hinnoissa. Samasta syystä pystyimme helposti tekemään niin, että päätimme seuraavan yön majoituskohteen vasta edellisestä paikasta lähtiessämme, sillä tarjontaa oli riittämiin.

Sesongin ulkopuolella matkustamisessa oli muitakin hyviä puolia. Saimme olla suosituimmissakin turkistikohteissa aivan keskenämme. Mutta muista, no romantico!

Huom! Jutussa esiintyvät hintatiedot perustuvat pitkälti hatariin muistikuviin, jotka antavat varmasti osviittaa, mutta joita ei kannata ottaa liian tosissa.

---

Viimeisimmä blogitekstit: