fbpx
Menu

Elämäni ensimmäinen äkkilähtö – vanhentunut passi ja pari muuta perustavanlaatuista mokaa

Vuoden ainoa lomaviikko on nyt takana ja täytyy todeta, että tähän viikkoon mahtui niin paljon sekoilua ja säntäilyä, etten ole täysin varma, oliko loma enemmän lomailua vai loputonta rimpuilua. Päätettiin jo kauan sitten, että jättäisimme lomaviikon ohjelman auki. Marko halusi mökkeillä ja minä halusin matkailla. Parhaassa tapauksessa tekisimme molempia. Äkkilähtö Kreikkaan oli ajatuksissa.

Suomen kesäsää vaikutti kuitenkin siihen päätökseen, että päivittelin vimmatusti äkkilähtösivustoja. Aurinkoon oli päästävä ja lähes päivittäin muutaman viikon ajan hiillostin Markoa jokaisella vähääkään varteenotettavalla äkkilähtötarjouksella. Saderintama lähestyi Suomea ja oma ahdistukseni sateisesta lomasta sai pannan kiristymään päässäni. Oli aika lähteä, mutta minne ja miten pitkäksi aikaa?

Juuri oikeaan aikaan sivusto tarjosi meille pilkkahintaan äkkilähtöä Korfulle. 70 euron meno-paluulento tuntui puoli-ilmaiselta ja minä hihkuin onnesta. Jotenkin onnistuttiin kuitenkin jahkailemaan päätöksen kanssa niin pitkään, että kaikki varteenotettavat majoitukset vietiin käsistä ja lopulta lentojakaan ei enää ollut saatavilla. Se siitä.

Uutta matoa koukkuun siis! En lannistunut vaan jatkoin määrätietoista etsintääni. Mitään Korfun tapaisia tarjouksia ei enää tullut, joten täytyi nostaa matkabudjettia ja tyytyä siihen, mitä oli tarjolla. Matkalle lähdettäisiin hinnalla millä hyvänsä!

Äkkilähtö: Note to yourself – Tarkista passin voimassaoloaika!

Pari vuorokautta kestäneen vimmatun jahkailun ja pähkäilyn jälkeen päätettiin lopulta ottaa äkkilähtö Kreikkaan. Aurinkomatkojen lomalento Prevezaan kustansi 145€/hlö. Kyllähän se hiukan kirpaisi menetettyjen Korfun-lentojen jälkeen, mutta mielestäni kuitenkin varsin kohtuuhintainen lomalennoksi.

Aloitettiin varaus, täytettiin matkustajatiedot ja naputeltiin luottokortin numero varaukseen. Markon sormi oli jo valehtelematta painamassa maksunappia, mutta sillä hetkellä, jostain alitajunnasta huudettiin kovaa korvaani: ”Tarkista passi!”.

Kreikka - Finnair

Se oli outo ajatus, sillä en ikinä koskaan kyseenalaista passini voimassaoloaikaa. Kyllä kannattaisi! Pyysin Markoa odottamaan hetken ja juoksin laatikolle, jossa passini lojui. Sydän meinasi tipahtaa rinnasta ja miltei lyyhistyin polvilleni: passini vanhenee seuraavana päivänä. Voi paska! En voinut kuin kiroilla ääneen ja kovaa.

Markon ilme valahti ja näin pettymyksen paistavan hänenkin kasvoiltaan. Olin mokannut. Käyttänyt molempien aikaa aivan turhaa. Halusin seikkailemaan lämpöön, mutta oma huolimattomuuteni kostautui ja oli pilaamassa viimeisiäkin matkasuunnitelmia.

Vanhentunut passi tarkoittaisi sitä, että joutuisin tyytymään sateiseen Suomeen koko lomani ajan. Ei käy päinsä!

Väliaikainen passi

Purin turhautumiseni hetimiten ihanille matkabloggaajaystävilleni ja sieltä alkoikin sadella sympatiaa ja mahdollisia ratkaisuja ongelmaani. Koska kaikki ovat kokeneita matkailijoita, ongelma ratkesikin melko lailla 5 minuutin sisään. Kello oli lauantai-iltapäivänä noin 14:00, kunnes päätin marssia lentoasemalla sijaitsevaan poliisin palvelupisteeseen hankkimaan väliaikaista passia.

Netistä löysin pienellä präntillä tiedon, että palvelupiste palvelisi myös viikonloppuisin 8-16. Siispä matkaan!

On muuten kiva asua noin 15 minuutin ajomatkan päässä lentoasemasta, ja tämä oli suuren suuri onni vielä tämän tarinan loputtuakin. Kuuletpa vielä!

Noin klo 14:30 astelin sisään poliisiasemalle, jossa väliaikainen passi luvattiin kymmenessä minuutissa. Lentoliput piti olla valmiiksi takataskussa, jotta passi pystyttiin myöntämään, joten marssin takaisin autolle. Ostettiin siltä istumalta lentoliput seuraavan aamun lennolle.

Kreikka - Lefkas

JIPPII! Tämä onnistuu sittenkin!

Aurinkomatkojen Helsinki-Preveza-Helsinki lennot takataskussa painelin viimeisen kerran palvelupisteelle. Passikuvaa minulla ei ollut mukana, joten kuva näpsäistiin siltä istumalta. Täti pyysi allekirjoitukset ja sormenjälkitunnisteet, ja pian oli vaaleanpunainen väliaikainen passi kourassani.

Upeeta! Rahalla saa, mutta mallintaitoja sillä ei voi ostaa. Näytin passissa sarjamurhaajalta, mutta lohduttelin itseäni sillä, että kyseessä on vain väliaikainen passi, jonka voisin vaikka polttaa matkan päätyttyä. Tästä sekoilusta kun en tahdo mitään konkreettista muistoa jäävän lipaston laatikkoon muutenkaan.

Väliaikainen passi maksoi kuvineen 98 euroa. Jos olisin tajunnut ottaa oman passikuvan mukaani, olisin säästänyt 10 euroa, mutta tuo raha ei tässä konkurssissa enää paljoa painanut.

Kaikki oli nyt siis kunnossa tulevaa Kreikan-matkaa varten, joten hurautettiin takaisin kotiin bensa-aseman kautta. Bensavalo syttyi nimittäin moottoritiellä ja naureskeltiin, että näinköhän me vielä jäädään tienpäälle.

Kreikka-lefkas

No ei jääty tienpäälle, muttei tässä hyvinkään käynyt. Huoltoaseman pihalla olin nousemassa pois autosta, kunnes tajusin jotain perustavanlaatuista.

Missä mun laukku on? No ei sillä väliä, laukku oli muutenkin rikki ja kaikki tärkeimmät – puhelin, avaimet, lompakko ja väliaikainen passi – olivat autossa….

Mutta hetkinen…? Yhtäkkiä muistin, että olin ottanut jostain idioottimaisesta syystä mukaani sen säilytyspussin, jossa pidämme meidän KOKO PERHEEN PASSEJA!!!! Kaikki tärkeä ei siis todellakaan ollut tässä autossa vaan lojui holtittomasti jossain poliisin palvelupisteen lattialla!

Tilanne ei ollut valoisa. Oli synkkä olo. Hyvin synkkä olo. Minulla oli passi kourassani, mutta Markon ja tytön passit olivat oletettavasti lentoaseman poliisilla. Kello oli 15:30 ja poliisi sulkisi ovensa 16:00. Meidän lento lähtisi seuraavana aamuna kello 7:00 ja poliisi avaisi ovensa vasta kello 8:00.

En ollut koskaan aiemmin tuntenut tällaista häpeää, vihaa ja hämmennystä itseäni kohtaan. Kun kaksi kertaa saman päivän aikana maailma murenee ympäriltä oman typeryyden takia, on äärimmäisen voimaton olo. Vaikkei tässä kohtaa puhutakaan oikeastaan mistään muusta kuin mahdollisesta rahanmenetyksestä, oli tilanne silti aika kurja. Jos ei ehdittäisi lentokentälle ennen neljää, olisi Kreikan-matka enää pelkkä kaukainen haave ja meidän perheen loma saattaisi olla hiukan hiljainen…

Kreikka- Parga

Kreikka - Parga

Marko laittoi tallan pohjaan ja hädin tuskin sanoi sanaakaan koko 15 minuuttisen automatkan aikana. Ehdimme ennen kuin poliisilaitos sulki ovensa, sain laukkuni passeineen takaisin ja nyt uskalsin toivoa, että kaikki pahin olisi ohi. Päivä oli ollut kuitenkin niin myrskyisä, etten missään nimessä uskaltanut huokaista helpotuksesta.

Kerroin heti seikkailustani matkabloggaajakavereilleni ja osasin jo aika pian nauraa itselleni vaikkei hetkeä myöhemmin itku ollutkaan kaukana. Minulle ehdoteltiin vyölaukun ostamista matkan ajaksi. Nauratti ajatus, ja vaikka mieleni olisikin tehnyt ottaa kuva itsestäni lojumassa rannalla kreikkalainen salaatti suussa ja vyölaukku lanteilla, en kuitenkaan lähtenyt vyölaukkukaupoille.

Vaan ehkä olisi kannattanut. Toisiksi viimeisenä päivänä laukku kameroineen, puhelimineen, lompakkoineen ja passeineen löytyi aamiaiskahvilan tuolin selkänojalta. Me olimme kulkeneet jo monta kilometriä poispäin pohjoiseen…ilman laukkua toki.

Tulikin tässä mieleen, että mistähän saisi kivoja vyölaukkuja seuraavaa reissua ajatellen…??

Tästä alkoi meidän perheen äkkilähtö Kreikkaan ja road trip-seikkailu Kreikan Prevezan alueella ja Lefkaksen saarella. Vaikka alku olikin synkähkö, voin tässä kohtaa todeta, että reissu oli ihana ja rakastuin Kreikkaan palavasti! Tästä kuitenkin myöhemmin lisää!

Autenttista Kreikka-tunnelmaa kannattaa lähteä metsästämään täältä:

Lue lisää matkasta:


SEURAA SOMESSA:

INSTAGRAM

FACEBOOK

Lue lisää matkastamme:

11 Comments

  • Venla / Breezes from My Atlas
    22 elokuun, 2019 at 6:22 pm

    Ai että, nyt oli kyllä sellasia vastoinkäymisiä täynnä reissuun lähtö, että ei kateeks käy. 😀 oon aina ihmetellyt tyyppejä, jotka unohtaa passin tai ei hoksaa sen vanhentuneen, mut nyttemmin oon huomannut, et mitä enemmän matkustaa, sitä vähemmän pakkaamiseen jaksaa panostaa ja myös passin kotiinjäännin mahdollisuus nousee. Kauhulla sitä päivää odotellen, et passi jää kotiin!

    Reply
    • Outi
      25 elokuun, 2019 at 5:17 pm

      Mä kyllä uskon, että muistan ottaa passin aina reissulle. Se on niin vakiokalustus, mutta uskon ettei tämä tule jäämään viimeiseksi kerraksi väliaikaisen passin hankkimiseen. Jotenkin tuo 5 vuoden välein uusiminen tuntuu älyttömän tiheältä. 5 vuotta kun kuluu niin hujauksessa!

      Reply
  • Annemaria/Samppanjaa muovimukista
    25 elokuun, 2019 at 9:20 pm

    Kiitos muistutuksesta Outi. Mulla passi vanhenee kuukaudne kuluttua, mutta ilman tätä juttua olisinkohan muistanut tarkastaa…?

    Reply
    • Outi
      25 elokuun, 2019 at 9:20 pm

      Hei ihan mahtavaa! Nyt vaan uutta passia hakuun niin matka voi jatkua! ☺️☺️

      Reply
  • Elsa/Hakunamalife
    27 elokuun, 2019 at 7:58 am

    Voi ei mikä alku matkalle! 😂 hyvä kuitenkin, että loppujen lopuksi pääsitte matkaan ja että Kreikka oli ihana! Jään innolla odottamaan jatkoa tarinalle 😊

    Reply
  • Terhi
    27 elokuun, 2019 at 10:28 pm

    Eikä se passin uusimisväli oikeastaan ole edes 5 vuotta, vaan neljä ja puoli koska Euroopan ulkopuolella halutaan aina, että passi on 6 kk voimassa. Minä en ole unohtanut uusia passia, mutta kerran otin vanhan passini mukaan. Onneksi huomasin sen niin ajoissa, että ehdin vielä kotiin vaihtamaan.

    Reply
  • Miika / Scenic Road Hunters
    28 elokuun, 2019 at 3:27 pm

    Mä muistaakseni luinkin tämän heti silloin, kun ensimmäisen kerran linkitit jonnekin. Kommentoin silloin vaan facebookkiin, joten jos nyt tänne.

    Joo eli tuossa kohtaa kyllä olisin ite miettiny moneen kertaan, että ei varmaan ole tarkoitettu pääsemään lähtemään. On sen verran monta kömmähdystä ja unohdusta samalle kertaa. Onneksi kuitenkin pää ei pehmennyt vaan härkäpäisesti lähditte reissuun 🙂

    Reply
  • Sari / matkalla lähelle tai kauas
    29 elokuun, 2019 at 8:12 pm

    Olipa tarina. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. On ihan varmasti ollut painajaismaiset hetket ja useaan kertaan. Toivottavasti matkanne oli hyvä ja rentouttava!

    Reply
  • Pirkko / Meriharakka
    30 elokuun, 2019 at 10:15 am

    Paljon matkaavien, joita lienee kaikki matkabloggaajat 🙂 kannattaa merkata omaan kalenteriin/työlistaan passin uusiminen n. 8 kuukautta ennen sen vanhenemista heti kun uusi passi on hankittu. Tuo 8 kuukautta siksi, että jotkut maat vaativat sen 6 kk voimassaolon ja sitten tuon merkinnän tullessa vastaan tietääkin ehkä jo ihan lähikuukausien matkasuunnitelmat ja voi joko hakea sen passin tai sitten lykätä tehtävää muutamalla kuukaudella.
    Tarkkana pitää myös olla jos omistaa kaksi passia, että mukaan tulee kulloinkin oikea. Minulla on USA:n 10 vuoden viisumi jo vanhentuneessa passissa ja sille suunnalle pitää ottaa kaksi passia mukaan, mutta muuten tietysti vaan se voimassaoleva.

    Reply
  • Iida In Translation
    1 syyskuun, 2019 at 12:26 pm

    Voi ei, mikä matkaanlähtö 😀 Näin elävästi tuon tilanteen ja tuli itsellekin kauhunväreitä…

    Ihanaa, että pääsitte kuitenkin reissuun lopulta! <3

    Reply
  • Jenna / Citylights & Sunsets
    1 syyskuun, 2019 at 1:59 pm

    Voi apua! 😀 Onneksi kaikki päättyi hyvin ja pääsitte reissuun. Jotenkin tunnistan itseni niin hyvin tuosta sekoilusta, voisin niin selkeästi nähdä itseni vastaanvanlaisissa tilanteissa. Täytyykin itseasiassa muistaa katsoa omankin passin voimassaoloaika, kiitos muistutuksesta!

    Reply

Leave a Reply