Vauvan kanssa lentokoneessa – kokemuksia kahden lennon perusteella

Hiukan jännitin neljän tunnin Barcelonan lentoa 6 kuukautisen vauvan kanssa, sillä edellinen kerta välillä Riika-Helsinki meni kaikin puolin munille, kun tyttö päätti vetää sellaiset kilarit koneessa, että varmasti koko lentokone ahdistui yhtä paljon kuin naama punaisena hyssyttelevä äiti ja hiessä huutava lapsi. Siinä ei auttanut kanniskelut, tissuttelut, kävelyt, silittelyt eikä laulelut. Tutit sai heittää hiiteen ja lentoemokin pisti kortensa kekoon, kun yritti helpottaa vauvan oloa huiskuttamalla viilentävää ilmaa safety cardilla hiessä itkevän lapsen naamalle. Tunnin lento tuntui samalta, miltä aika odottavalle: pitkältä.

Tällä kertaa lennolla Barcelonaan olin siis henkisesti varautunut 4 tunnin huutoon ja pahoittelin jo mielessäni kanssamatkustajia tulevasta.

Tyttö oli juuri sopivasti onnistunut hankkimaan itselleen pienen nuhan ennen reissupäivää, joten pelkäsin myös, miten korvat reagoisivat nousuihin ja laskuihin. Olin varautunut apteekin puuduttavilla korvatipoilla, jotka onneksi jäivät sitten käyttämättä.

Lentokenttähaahuilut hoidin, kuten edelliselläkin kerralla, kantorepun avulla, mikä toimi ihan yhtä mainiosti kuin viime kerrallakin. Tyttö pällisteli pääsääntöisesti tyytyväisenä ympärilleen ja juuri ennen koneeseen nousua nukahti rinnalleni. Koneessa sain napattua hänet pois repusta ilman heräämistä ja laitettua vöihin, ja näin tyyppi siis nukkui koko nousun ajan. Jes! Ensimmäinen puolituntinen taputeltu! Tästä helpottuneena alkoi olla jo kova luotto siihen, että ei tässä mitään hätää ole.

Heräämisen jälkeen viihdytettiin pienokaista kaikin keinoin ja niin tekivät kyllä muutkin koneen matkustajat. Tytöstä kuoriutuikin aivan mieletön vetonaula, ja erityisesti matkustamon keski-iän ylittäneet naiset pääsivät naurattamaan ja ihastelemaan lasta. VAU! Kuka olisi uskonut, että meidän lapsi pistää ihan iloisesti naureskellen lentokoneessa? Nyt menee hyvin!

Hikikarpalot alkoivat hiukan kihota otsalle, kun touhu alkoi käymään tunnin naureskelun jälkeen uhkaavan levottomaksi. Ruokin tytön, jonka jälkeen päätin pistää hänet kantoreppuun ja nousta pystyy. Ja toden totta! Mä rakastan kantoreppuja! Oodi sille, joka moisen on keksinyt! Tovin heijailun jälkeen pienet silmät lumpsahtivat kiinni ja neito vaipui uneen. Täydellistä! Jätin vaavin reppuun nukkumaan ja otin itsekin pikku tirsat. Kun seuraavan kerran avasin silmät, oli tyyppi herännyt jo omia aikojaan ja katseli onnellisen näköisenä ympärilleen. Ties kuinka kauan jo keikkunut siinä hereillä.

Loppulento menikin aika samaa kaavaa noudattaen. Heti kun homma näytti kääntyvän vähääkään miinuksen puolelle, otin tytön kantoon ja tilanne rauhoittui.

Tärkeintä oli siis ehdottomasti ennakointi, sillä luulen, että edellisellä lennolla lapsi pääsi yliväsyneeksi katkonaisten päiväunien takia, enkä sen vuoksi saanut tyyppiä rauhoittumaan sitten millään. Plus, että tuolloin lennolla Riika-Helsinki pienessä potkurikoneessa pamautin jo valmiiksi hysteerisesti itkevän lapsen pään tavarahyllyyn, kun viimein nousin ylös hyssyttelemään ja siitäkös se raivo vasta repesikin. Mutta tämä jätettäköön omaan arvoonsa… Virheistä oppii, ja lennolla Barcelonaan kyllä tarkistinkin sitten kahteen otteeseen, ettei yläpuolelle oltu viritelty minkäänlaisia ansoja.

Laskeutuminenkin meni mainiosti, kun juuri ennen turvavyövalojen syttymistä tytteli päätti vetäistä viimeiset torkkunsa, joten kaiken kaikkiaan koko lento meni ihan juuri niin nappiin, miten meidän mimmin kanssa on suinkin mahdollista. Näiden kokemusten jälkeen voisin siis väittää, että pikkuisesta saattaa olla kovaa vauhtia kasvamassa aikamoinen reissumimmi. 😉

Mitä vauvan kanssa koneessa sitten kannattaa ottaa huomioon?

Vaikka tällaisia listoja on varmasti netti pullollaan, halusin silti kerätä omat hyödyllisiksi todetut seikat, mitkä mahdollisesti helpottavat lentomatkustamista vauvan kanssa.

• Riittävästi vaippoja, puhdistuspyyhkeitä ja vaipanvaihtoalusta. Koneissa ja lentokentillä on kyllä hoitopöydät, mutta ehkä hyödyllisin lahja, jonka olen odotusaikanani saanut, on ollut matka-alusta, johon vauva on mukavampi laskea, kuin kylmille likaisille hoitopöydille.
• Vaihtovaatteet. Koska shit happens, aina kun sitä vähiten toivoo.
• Harsoja ja/tai talouspaperia. Samasta syystä. ⇑
• Vauvalle päälle terälliset housut. Tämä on meidän venkoilijalle, joka potkii ja nykii sukat jaloistaan tuon tuosta, ihan must. Säästyttiin varmasti paljolta ylimääräiseltä sekoilulta, kun päällä oli potkuhousut.
• Ruokaa. Vauvan lempisose hiljensi kaverin hetkessä, minkä jälkeen uni maittoikin sitten mukavasti. Meidän tyyppi on myös aikamoinen venkoilija syödessään, eli jos on liikaa virikkeitä ympäristössä, ei imettämisestä meinaa tulla mitään. Siksi myös tuttipullo ja korvikemaito oli matkassa.
• Ääntä pitävä lelu. Tiedän! On todella rasittavaa kuunnella maatilan eläinten ääniä 4 tuntia! Mutta jos saan valita, kuuntelen mielummin niitä kuin huutoa. Tällä saatiin yllättävän pitkään viihdytettyä tyttöä.
• Varatutti ja tuttipidike. Aika rasittavaa olisi jatkuvasti olla nostelemassa tuttia koneen likaisilta lattiolta. Ja jos yksi tutti häviää, on varalla hyvä olla toinen.
• Lääkkeet, nenä- ja korvatipat. Särkylääkkeet aina mukana varmuuden vuoksi, ja jos bebe on yhtään nuhaisen oloinen, suolatipat on hyvä pitää matkassa. Samoin puuduttavat korvatipat, jos korviin sattuu.
• Kantoreppu tai -liina. Ihan pakollinen meillä! En voi hehkuttaa liikaa. Säästyy monelta vaivalta. Omat kädet vapautuvat. Vauva pystyy nukkumaan repussa lennonkin aikana, eikä tarvitse itse jännittää hartioita ja olla liikkumatta toisin kuin jos vauva nukkuisi koko ajan sylissä. Pystyy samalla itsekin nukkumaan rennosti kun vauva nukkuu, eikä tarvitse pelätä tiputtavansa tyyppiä sylistä.
• Riittävästi aikaa lentokentälle. Tämä lienee aika itsestäänselvyys. Me ollaan totuttu menemään lentokentälle aina aika viime tipassa. Ja niin tehtiin nytkin. Vauvan kanssa meinasi tulla toisessa päässä hätä, kun sitä ylimäärästä säätämistä rattaiden, turvatarkastusten ja vessasekoiluiden kanssa olikin yhtäkkiä aika paljon. Ekstra puolituntinen on ainakin hyvä varata kentälle.

Näillä eväillä me pärjättiin aika mainiosti. Uudet kujeet joutuu varmaan keksimään jo taas heti, kun neiti alkaa liikkumaan enemmän.

• KÄY SEURAAMASSA INSTAGRAMISSA!

• TYKKÄÄ MYÖS FACEBOOKISSA !

• TWITTERISTÄKIN MUT LÖYTÄÄ!